Pieni stressi valpastuttaa ja auttaa keskittymään, mutta liiallinen stressi häiritsee ja hidastaa ajattelua, päätöksentekoa ja viestintää.

Ydinvoimaloiden valvomo-ohjaajien ammatissa kognitiivista kuormitusta kertyy paljon. Äkkitilanteissa ohjaajien on pystyttävä toimimaan kovan paineen alla. Vaakakupissa painavat toisaalta isot tuotannon menetykset ja toisaalta turvallisuus.

Yllättäviin vika- ja häiriötilanteisiin varaudutaan ydinvoimaloissa monin keinoin, joista yksi on toimintaohjeisto. Hyvin tärkeitä ovat myös säännöllinen simulaattorikoulutus sekä toimintojen varmistaminen siten, että yksittäiset virheet tai viat eivät voi aiheuttaa vaaratilannetta.

Hyötyä muillekin aloille

Ydinvoimaloiden toimintaa tukee myös inhimilliset tekijät huomioiva tutkimus. Suomalaisessa SAFIR-ohjelmassa ydinvoimalaturvallisuutta on tutkittu parikymmentä vuotta Valtion ydinjäterahaston tuella. Mukana ovat Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluodon voimalayksiköt ja Fortumin Loviisan voimala.

Tuorein osatutkimus koskee ydinvoimalan valvomon toimintavalmiutta sekä varautumista vika- ja häiriötilanteisiin. Siihen osallistuivat TVO:n Olkiluodon voimalayksiköt, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Työterveyslaitos.

– Vaikka kohteena on pienehkö ammattiryhmä, saatua tietoa voidaan hyödyntää laajemminkin työelämässä. Samat lainalaisuudet koskevat valvomotyötä esimerkiksi prosessiteollisuudessa ja turvallisuuskriittisillä aloilla, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Satu Pakarinen sanoo.

Painetta pois päätöksenteosta

Kun vikatilanne aiheuttaa painetta ja jännitystä, ihminen käy herkästi ylikierroksilla. Silloin esimerkiksi toimintajärjestyksen kertovat ohjeet vapauttavat keskittymään tekemiseen.

– Olemme suositelleet, että ohjeet eivät saa olla liian yksityiskohtaisia tai tiukkoja millään alalla. Se voisi lamauttaa ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisua silloin, kun tilanne onkin hiukan erilainen tai kun joutuu käyttämään useita ohjeita rinnakkain, Pakarinen toteaa.

Erityisesti suurissa linjoissa ohjeen selkeys vähentää huomattavasti valvomo-ohjaajien paineita päätöksenteossa.

– Ennen edellistä tutkimustamme Olkiluodossa oli tarkennettu tulipaloa koskevaa ohjetta ja kuvattu aiempaa täsmällisemmin, milloin tulipalotilanteessa laitoksen tuotanto ajetaan alas. Kun tutkimuksessa sitten simulaatiossa oli tällainen tulipalo, ohjaajat kiittelivät uuden ohjeen selkeyttä ja yksiselitteisyyttä nopeassa päätöksentekotilanteessa.

Yksiselitteisyys on valttia

Olkiluoto 2:n jaospäällikkö Henrikki Häkkinen kertoo, että valvomo-ohjaajien tukena olevaa toimintaohjeistoa kehitetään jatkuvasti. Olkiluodon laitosyksiköillä on tilanteen mukaan käytössä sekä vuokaaviomallisia että listamuotoisia ohjeita.

Myös hän korostaa, että hyvä ohje on mahdollisimman yksiselitteinen.

– Lisäksi perusteet sen käyttämiseen sekä eri polkujen seuraamiseen ohjeen sisällä ovat selkeät. Ohjeessa toimenpiteet esitetään lyhyesti ja selkeästi, mutta siitä löytyy tarvittaessa myös operaattorin tapauskohtaisesti tarvitsema lisäinformaatio, Häkkinen sanoo.

Ohjeet kuvaavat toimintajärjestystä eli sitä, mitä tehdään ja missä järjestyksessä ja mihin ohjeeseen siirrytään seuraavaksi. Pääohje auttaa tunnistamaan vian, kun tulee hälytys.

Harkintaa painotetaan

Satu Pakarinen kiittelee, että käytännössä kaikki TVO:n valvomo-ohjaajien 14 vuoroa osallistuivat simulaattorissa tehtyyn tutkimukseen, mikä oli tutkimuksellisesti poikkeuksellisen myönteistä. Näin saatiin jäljiteltyä iso määrä samanlaisia tilanteita. Ohjaajia oli mukana kaikkiaan noin 50.

Stressimittauksissa käytettiin muun muassa sykevaihtelun ja ihon sähkönjohtavuuden seurantaa. Nämä voitiin tehdä reaaliajassa ilman, että häirittiin operaattoreiden toimintaa.

– Kaikki vuorot suoriutuivat vikatilannetehtävistä hyvin, ja erot vuorojen välillä olivat suhteellisen pieniä. Silti pienetkin erot ohjeiden käytössä ja suoritusajoissa antoivat näkemystä koulutukseen ja ohjeiden kehittämiseen.

Hän kertoo, että tutkimukseen oli valittu esimerkiksi vikatilanne, jossa yhden toimenpiteen suorittamiseen tarvittava toimintaohje löytyi kahdesta paikasta. Ehkä juuri tämän epäselvyyden vuoksi joillakin vuoroilla oli vaikeuksia ohjeen käytössä.

– Tämän ohjeen käytössä paremmat pisteet olivat yhteydessä matalampaan stressiin ja lyhyempään suoritusaikaan. Tämä kertoo siitä, että yksiselitteisillä ohjeilla voidaan tukea vuoron toimintaa.

Pakarinen korostaa, että ydinvoimalatyössä vältetään kiirehtimistä ja painotetaan harkintaa.

– Ohjaajat ovat ammattilaisia ja hallitsevat tilanteet hyvin.

Simulointi tuo rutiinia

Valvomo-operaattoreilla simulaattorikoulutus on keskeinen osa ammattitaidon ylläpitoa, kertoo Olkiluodon ydinvoimalan kehityspäällikkö Petri Koistinen.

Muun koulutuksen ohessa valvomoa jäljittelevällä simulaattorilla harjoitellaan kymmenen päivää vuodessa. Silloin käydään läpi paitsi normaalia laitoksen ajamista myös häiriö- ja hätätilanteita.

– Myös virtuaalisimulaation käyttö lisääntyy koulutuksessa. Olkiluodon laitokset on jo lähes kokonaan kuvattu 360-kuvauksin. Näin saadaan myös valvomon ulkopuolella toimivat kenttäoperaattorit entistä paremmin mukaan simulaattorikoulutuksiin, Koistinen sanoo.

Rutiiniviat koskevat hänen mukaansa yksittäisiä laitteita tai järjestelmiä. Ne eivät suoraan vaikuta laitoksen käyttöön tai turvallisuuteen, mutta voivat vaatia säätöjä valvomosta käsin tai kunnossapidon toimia kentällä.

Haastavampi vika puolestaan aiheuttaa koko laitosyksikön käyttöön vaikuttavan häiriön, kuten reaktoripikasulun. Juuri näitä tilanteita varten harjoitellaan valvomosimulaattorilla.

– Isompia häiriöitä sattuu vain noin yksi vuodessa, mutta niiden hoitoon saadaan rutiinia juuri simulaattorikoulutuksen ansiosta.

Rinnakkaisia järjestelmiä

Ydinvoimalassa samaa turvallisuustoimintoa varmennetaan usealla rinnakkaisjärjestelmällä. Jos yksi komponentti putoaa käytöstä, toinen tulee automaattisesti tilalle niin, ettei toiminta häiriinny.

– Turvatoiminnot myös poikkeavat toisistaan teknisiltä periaatteiltaan. Esimerkiksi perättäisistä venttiileistä toisen käyttövoimana voi olla sähkömoottori ja toisen paineilma. Myös reaktori voidaan sammuttaa usealla eri tavalla, Petri Koistinen mainitsee.

Lisäksi inhimillisten virheiden minimoimiseksi käytetään erilaisia varmentavia työmenetelmiä.

Ydinvoimalan valvomovuorossa työskentelee neljä ohjaajaa, reaktoriohjaaja, turpiiniohjaaja, alueohjaaja ja vuoropäällikkö. Varmistamiseen liittyy sekin, että kaikki tuntevat toistensa työt koulutuksensa ja työkokemuksensa pohjalta.