Keski-Uudenmaan pelastuslaitos hyödyntää perehdytyksessä aktori–mentori- ja mestari–kisälli-malleja.

– Ollaan todettu, että toiselta oppiminen on perehdytykseen erittäin tärkeä osa, tiivistää asian Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Sami Kanerva.

Kyse ei ole mistään uudesta menetelmästä vaan tuhansia vuosia vanhasta oppimistavasta, jota Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on nyt sovellettu osin yli viisi vuotta, mutta järjestelmällisemmin vuodesta 2016 alkaen. Mallissa uusi palomies perehtyy työhön kokeneen palomiehen parina (aktori–mentori-malli). Tuoreet paloesimiehet taas saavat vertaistukea kokeneilta esimiehiltä (mestari–kisälli-malli).

Nykyinen käytäntö on koettu mielekkääksi ja tehokkaammaksi kuin pelkän perehdytysoppaan mukainen työhön ohjaus. Ennen mallien käyttöönottoa perehtymis- ja tukijakso oli lyhyempi.

Työpari mentorina

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella uuden palomiehen mentoriksi ja työpariksi valitaan kokenut palomies tai ylipalomies, joka tuntee pelastuslaitoksen toimintatavat. Perehdytys jatkuu työparijärjestelyllä vähintään kuukauden ajan. Työpari käy yhdessä läpi aseman tehtäviä palotarkastuksesta huoltotoimiin saakka.

Työparikäytäntö mahdollistaa hiljaisen tiedon siirtämisen. Mentori saa näin mahdollisuuden siirtää pitkän kokemuksen mukanaan tuomia oppeja uudelle tulokkaalle. Uusi työntekijä voi puolestaan vapaasti tarkentaa yhdessä läpikäytyjä työtehtäviä ja perehdytysoppaan asioita työpariltaan.

Aktori–mentori-mallissa oppiminen on aina kaksisuuntaista. Vastavalmistuneella työntekijällä voi olla paljon osaamista uusimmista työtavoista ja työtä tukevista teknisistä sovelluksista. Tätä osaamista hän voi puolestaan tarjota konkarille.

Mestareilta tukea uudelle paloesimiehelle

Vähintään viisi vuotta palomiehenä toiminut pelastuslaitoksen työntekijä voi halutessaan kouluttautua esimieheksi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella tuoreelle esimiehelle valitaan tueksi kokenut esimies toiselta asemalta. Mestari–kisälli-mallin mukaan vertaisesimieheen voi olla aina tarpeen mukaan yhteydessä. Perehdyttäjänä ja tukena toimii luonnollisesti myös paloesimiesten esimies, palomestari.

Kun perehdytystietoa jaetaan kaikkien alueen esimiesten kesken, siirtyy tieto muiden asemien tavoista ja käytänteistä, ja se helpottaa yhteistyötä.

– Ei tarvitse kenenkään yksin olla siellä omassa toimistossa ongelmatilannetta miettimässä, palopäällikkö Sami Kanerva sanoo.

Oppiminen on tässäkin mallissa molemminpuolista. Kun uusi esimies on perehtynyt ja päässyt sisään käytäntöihin, hän katsoo toimintaa uudesta näkökulmasta ja häneltä saa usein hyviä ehdotuksia käytäntöjen kehittämiseksi. Näitä voidaan yhdessä kokeneempien esimiesten kanssa viedä eteenpäin.

Laki velvoittaa perehdytykseen

Työsuojelulainsäädäntö velvoittaa työnantajaa järjestämään perehdyttämistä ja työhönopastusta työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta. Perehdytyksen merkitys korostuu erityisesti nuorilla työntekijöillä, jotka ovat työuransa alussa ja joilla on vähän kokemusta työelämästä.

Laadukas perehdytys tukee työntekijän kiinnittymistä työelämään, tutustuttaa työpaikan kulttuuriin ja toimintatapoihin ja on tärkeää osaamisen ja työhyvinvoinnin kannalta.

Hyvät käytännöt jakoon

Työterveyslaitos on koonnut yhdelle sivustolle hyviä käytäntöjä palo- ja pelastusalan toimijoille työn kehittämiseen ja työkyvyn edistämiseen. Hyvien käytäntöjen koostamisesta on vastannut Kroppa ja nuppi kuntoon -hanke, joka on osa laajaa TyhyverkostoX-ESR-hankekokonaisuutta.

Hyvät käytännöt on koottu kolmen teeman alle:

1) Varhaisesta tuesta urapolkuihin
2) Liikuntaa ei voi ohittaa sekä
3) Yhteistoiminnassa on voimaa.

Käytännöt on kerätty eri pelastuslaitoksilta ympäri Suomen. Näitä kokemuksia kannattaa hyödyntää, löydät ne Työterveyslaitoksen sivulta.

 

Teksti: Erikoistutkija Satu Mänttäri ja vanhempi tutkija Anne Punakallio, Työterveyslaitos

Kuva: Kirsi Väisänen