Konepaja oli palkkaamassa ihmistä yksitoikkoiseen teollisuustyöhön. Rekrytoija vertaili hakijoiden ominaisuuksia ja mietti, kuka heistä siinä jaksaisi parhaiten. Työn luonne oli toki esillä haastattelussa, mutta kaikilla nuorilla hakijoilla ei ollut kokemusta kokoonpanotyöstä, ja siksi valinta arvelutti.

Tutun rekrytoijan pohdintoja kuunnellessani mietin, miten ylipäänsä varmistaa työntekijän viihtyminen virikkeettömässä työssä.

Kysyin asiasta työpsykologi Marjo Pennoselta. Hän muistutti, että osa ihmisistä viihtyy toistotyössä eikä koe sitä tylsäksi. Suorittavaan toistotyöhön todennäköisesti hakeutuvat muita useammin ihmiset, jotka eivät niin kaipaa haasteita ja oppisen mahdollisuuksia. Jotkut taas ikävystyvät, vaikka työ tarjoaisikin draamaa ja vaihtelua.

Ikävystymisen mahdollisuuksia on toki joissain tehtävissä toisia enemmän. Jossain työssä varsinaista suorittamista riittää vain osalle ajasta, toinen työ taas edellyttääkin löysiä luovuuden hetkiä käynnistyäkseen.

Vaihtelun puute työssä voi olla jopa rankempi juttu kuin päälle kaatuva työmäärä. Työsuojeluviranomainen käyttää tietynlaista lomaketta arvioidessaan psykososiaalista kuormitusta. Yksitoikkoinen työ on ensimmäisenä listalla, kun tarkastellaan työn sisältöä.

Miten sitten pitkästymistä työssä voi torjua, jos työ ei paljon vaadi?

Marjo Pennonen korostaa esimiehen ja johdon roolia. On tärkeää tuoda esille tehtävän merkitys osana kokonaisuutta ja antaa palautetta työstä. Arvostava kohtelu helpottaa työssä jaksamista ja kuuluu kaikille.

Työntekijää Pennonen kehottaa kiinnittämään huomion työn hyviin puoliin. Niitä voivat olla esimerkiksi mukavat työkaverit, itselle sopivat työajat tai reilu palkkaus. Työssä on ehkä mahdollisuus kuunnella podcasteja tai musiikkia. Rutiinityössä ajatusten lento on vapaampi.

Yksinkertaisia töitä on joka tapauksessa tulevaisuudessa tarjolla entistä vähemmän. Automaatio karsi teollisuuden toistotyötä, nyt digitalisaatio tekee saman asiakaspalvelussa.

Esimerkiksi vakuutusyhtiö Turvan verkkopalvelussa botit, Aulis ja Teppo, kirjaavat ja tilastoivat kysymykset ja vastaavat niistä helpoimpiin. Työntekijä saa puolestaan keskittyä siihen, missä vaaditaan tilannetajua ja luovuutta – ongelmanratkaisuun ja tulkintaan.

Tätä uudistusta työntekijät ovat kiittäneet.

 

Kirjoittaja on TTT-lehden päätoimittaja Kirsi Väisänen.