Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut yhtiön toimitusjohtajan neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen kahdesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Lisäksi yhtiölle määrättiin 5 000 euron yhteisösakko.

Oikeus katsoi, että toimitusjohtaja oli asettanut kaksi irakilaista, siivoustyötä tehnyttä henkilöä huomattavan epäedulliseen asemaan kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin ja/tai kielen perusteella. He olivat tehneet siivoustyötä vuosina 2020 ja 2021, mutta eivät olleet saaneet osaa heille kuuluvasta palkastaan.

Työntekijä vai kevytyrittäjä?

Toisen asianomistajan osalta asiassa oli riitaa siitä, oliko työtä tehty työsuhteessa vai niin sanottuna kevytyrittäjänä. Työntekijä ei ollut pitänyt itseään alihankkijana, joksi työnantaja kertoi hänet mieltäneensä.

Käräjäoikeus katsoi, että henkilö oli ollut työsuhteessa yhtiöön, vaikka palkka oli maksettu laskutuspalvelun kautta. Oikeus perusteli näkemystään muun muassa sillä, että toimitusjohtaja oli lähettänyt asianomistajalle työsopimukseksi otsikoidun asiakirjan. Toimitusjohtajalla oli ollut asianomistajaan määräysvalta, hän oli huolehtinut sijaisjärjestelyistä, ja työ oli tehty työnantajan toimittamilla välineillä.

Oikeus piti myös selvänä, ettei asianomistaja ollut ymmärtänyt, että palkanmaksuun käytetty laskutuspalvelu tarkoittaisi kevytyrittäjänä toimimista.

Työaikakirjapito puuttui, ja palkasta maksettiin vain osa

Epäselvyyksiä oli myös työajoissa ja palkanmaksuissa. Työnantaja ei ollut pitänyt työaikakirjanpitoa, ja osapuolten käsitykset työajoista poikkesivat toisistaan.

Toinen asianomistajista oli pitänyt itse kirjaa työtunneista. Käräjäoikeus piti kirjanpitoa luotettavana ja katsoi asianomistajan työskennelleen yli kahden kuukauden ajan ilman vapaapäiviä. Palkaksi hän oli saanut vain 800 euroa käteistä ja kaksi bussikorttia. Esitutkinnan alettua yhtiö maksoi puuttuneet palkat asianomistajalle.

Toisen asianomistajan tarkkoja työaikoja ei saatu selvitettyä, mutta käräjäoikeus arvioi asianomistajan saatavien määräksi 3 500 euroa, vaikka yhtiö oli esitutkinnan alettua maksanut osan palkoista. Yhtiön ja toimitusjohtajan on yhteisvastuullisesti maksettava puuttumaan jääneet palkat.

Työaikakirjanpidon pitäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus, muistuttaa juristi Noora Haapa-alho Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolta.

– Työaikakirjanpito on tärkeä niin työntekijän kuin työnantajankin oikeusturvan kannalta. Huolellisesti pidetyllä työaikakirjanpidolla voidaan ehkäistä monia työsuhteen epäselvyyksiä.

Tiedot perustuvat työsuojeluhallinnon tiedotteeseen (12.1.2026). Sen julkaisuajankohtana tuomio ei ollut lainvoimainen.