Tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi on luonut inhimilliset tekijät -teorian pohjalta turvallisuustyökalun yritysten käyttöön. Hänen kirjansa Ihminen turvallisuuden tekijänä esittelee työkalun ja taustalla olevan mallin kokonaisuudessaan.

Teperin mukaan usein suurin haaste työpaikoilla työturvallisuudessa on teorian ja käytännön välinen kuilu. HF Tool onkin käytännön työkalu, jota voi käyttää turvallisuuteen, järjestelmien suoritus­kykyyn ja työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttavien inhimillisten tekijöiden konkretisoimiseksi.

Työpaikkojen turvallisuutta on perinteisesti tarkasteltu teknisten ratkaisujen näkökulmasta, ja ihmisen toiminta turvallisuudessa on nähty lähinnä virheiden mahdollistajana. HF Tool kiinnittää huomiota yksilön virheiden sijasta siihen, miten ihmiselle luodaan edellytykset onnistua.

Kirjassaan Teperi tuo esiin yksilö­keskeisyyden pulmallisuuden ja rajoittuneisuuden:

– Riskinä yksilönäkökulmassa on, että onnettomuuksien sattuessa kriittinen arviointi, jopa oikeudelliset prosessit, kohdistetaan yksilöihin eikä toiminnan taustalla vaikuttavia edellytyksiä ja rajoituksia tunnisteta.

Katse organisaatiotekijöihin

Mistä organisaatio tietää, että ongelmat johtuvat organisaatiotekijöistä eivätkä yksilön virheistä?

– Työn sujuvuuden ongelmat kertovat muutoksen tarpeesta. Jos esimerkiksi tulee työn häiriöitä, virhetilanteita tai poikkeamia tai ei toimita sovitun mukaisesti. Työntekijät kokevat, ettei tekemisessä ole järkeä tai ilmapiiri ei ole hyvä, Teperi vastaa.

Miten yritys sitten pääsisi kiinni HF Toolin organisaatiotekijöihin?

– Oleellista on, että jokin taho ottaa vastuun ja tarttuu ponnekkaasti edistämään yhteistä keskustelua.

Teperin mielestä kaikkien yrityksen toimijoiden tulisi osallistua keskusteluun. Mukaan hän ottaisi työntekijät, esihenkilöt, johdon, henkilöstöhallinnon, työsuojelun edustajat ja jopa työterveyshuollon.

Myös erikieliset työntekijäryhmät tulisi huomioida. Siihen monikielisillä työpaikoilla onkin olemassa erilaisia visuaalisia taulutekniikoita.

– Työpaikalla kannattaa järjestää oma aika ja tila rauhalliselle keskustelulle, jossa mallin eri organisaatiotekijöiden kohtia mietitään yhdessä: Millaista johtajuutta meillä on, millaisia muutoksia takana ja edessä? Miten näitä hallitsemme, miten viimeaikaiset päätöksemme vaikuttavat turvallisuuteen? Miten teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa – mikä meitä huolettaa, mikä jo toimii, miten voisimme parantaa?

Konkreettinen tapa arvioida organisaation turvallisuus­kulttuuria ja eri tahojen välistä yhteistyötä on käydä yhdessä läpi kirjan tehtäviä ja kysymyslistoja.

Kehittäminen kannattaa aloittaa jo olemassa olevista rakenteista, kuten turvallisuuskävelyistä, auditoinneista, YT-toimikunnan kokouksista ja kehityskeskusteluista.

– HF-mallin ajatuksia, kirjan muistilistoja ja tehtäviä pystyy upottamaan näihin kaikkiin, Teperi neuvoo.

 

Työterveyslaitoksen AI Safety -hankkeessa tekoäly opetettiin käyttämään HF Tool -työkalua.

Tilaaja, lue lisää tästä Turvallisuuskirjauksilla ruokittiin tekoälyä – koneoppimismenetelmä tehostaa turvallisuustiedon analyysiä