Osataanko työpaikoilla hyödyntää musiikin kuuntelemisen piristävää vaikutusta, kysyy Minna Huotilainen blogissaan.
Työpaikoilla on perinteisesti ollut työpaikkakuoroja. Löytyykö sinun työpaikaltasi sellainen? Vai olisitko mieluummin mukana työpaikan rumpu- tai räppiryhmässä? Voisiko työnantaja kustantaa liikuntaharrastusten lisäksi myös soitto- ja laulutunteja? Uskon, että tämä on tulevaisuutta. Miksi näin? Tietysti tutkimustulosten vuoksi!
Musiikki on aivotutkimuksen ja oppimistutkimuksen alueella juuri nyt hittiaihe: jatkuvasti saamme kuulla uusista, mielenkiintoisista tutkimustuloksista musiikin kuuntelun, opiskelun, soittamisen ja laulamisen positiivisista vaikutuksista aivoihin ja oppimiseen eri muodoissaan. Mutta millainen rooli musiikilla on työssä?
Tutkijat jakavat musiikin vaikutukset toisaalta hitaammin eteneviin pitkäkestoisiin vaikutuksiin ja toisaalta nopeisiin tai hetkellisiin vaikutuksiin. Pitkäkestoisia vaikutuksia nähdään esimerkiksi kuukausia tai vuosia kestävän kuorossa laulamisen tai soittoharjoittelun seurauksena, kun taas nopeita ja hetkellisiä vaikutuksia nähdään jossain tietyssä tilanteeseessa kuten kuunneltaessa musiikkia työpaikalla. Työpaikoilla voidaan hyödyntää näitä molempia.
Musiikin harrastaminen, esimerkiksi soittoharjoittelu tai kuorossa laulaminen, kehittävät tutkimusten mukaan yksittäisen työntekijän kognitiivisia taitoja. Muistin, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen alueilla huomataan kehitystä, kun musiikkiharrastus aloitetaan. Näitä taitoja tarvitaan työpaikalla.
Kuuntelemalla musiikkia voimme vaikuttaa omaan vireystilaamme, motivaatioomme ja mielialaamme työpaikalla. Itseä miellyttävä, vauhdikas tai melko vauhdikas musiikki muuttaa fysiologiaamme siten, että olemme tarkkaavaisempia ja aktiivisempia. Osataanko työpaikoilla hyödyntää musiikin kuuntelemisen piristävää vaikutusta? Kyllä liukuhihnan äärellä ja työpajassa usein soi musiikki, eikä kirurgin veitsi lähde liikkeelle ennen kuin kaiuttimista alkaa virrata aariaa. Toisaalta työtehtävien aikana tapahtuva musiikin kuunteleminen ei toki sovi kaikille. Ehkäpä tarkkaavaisuutesi kääntyy liikaa musiikkiin ja alat analysoida sitä. Jos näin käy, musiikki häiritsee varsinaisen työn tekemistä. Itse testailemalla huomaat, millaista musiikkia, minkä työtehtävien yhteydessä, mihin aikaan päivästä ja millaisissa tilanteissa juuri sinun kannattaa kuunnella musiikkia töissä.
Muutaman hengen työhuoneessa musiikin kuuntelun esteeksi voi nousta erilainen musiikkimaku. Voisimmeko tässä asiassa oppia toisiltamme ja saada työkavereilta vinkkejä kiinnostavasta musiikista, jota emme itse tunne? Tätä voi tehdä myös vaikkapa kahvitunneilla: kiinnostavaa musiikkia kahvihuoneeseen voi tuoda kuka tahansa työntekijä. Asenteessamme voi olla myös sellainen ongelma, että ajattelemme musiikin kuuntelun olevan liian kivaa tekemistä työpaikalle ja liittyvän enemmän vapaa-aikaan. Tällaisesta ajattelusta täytyy päästä eroon: työpaikalla kannattaa tietysti käyttää kaikkia niitä työkaluja, jotka auttavat meitä tekemään työmme paremmin, ja musiikki voi olla yksi niistä.
Minna Huotilainen työskentelee tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksessa. Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 1/2015 on juttu musiikin hyvää tekevistä vaikutuksista otsikolla: Mikä biisi saa sinut lentoon?
Mitä mieltä? Kommentoi!