Teollisuusyrityksen toimitusjohtaja sai viime vuoden lopulla poliisilta tuhannen euron sakot työsuojelurikkomuksesta. Työnantaja ei ollut tehnyt tehtaassa sattuneesta vakavasta työtapaturmasta ilmoitusta työsuojeluviranomaiselle eikä poliisille. Tapaturmassa työntekijän pikkusormi oli jäänyt puristuksiin niin, että sormenpää oli vaurioitunut.

Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tapaturmia, joista on seurauksena kuolema tai vaikea vamma, kertoo ylitarkastaja Sampo Pelkonen Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.

– Vakavaksi vamma katsotaan silloin, kun se jää pysyväksi ja haittaa ihmisen tavanomaisia toimintoja, hän toteaa.

Sormenpään vaurio saattaa vaikuttaa lievältä vammalta, mutta se voi heikentää sormen tuntoherkkyyttä ja vaikeuttaa esimerkiksi käsitöiden tekemistä ja soittimien soittamista.

Jos työtapaturmassa saadun vamman pysyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, Pelkonen kannustaa joka tapauksessa ilmoittamaan tapaturmasta.

– Silloin työnantaja ei ainakaan ole tullut laiminlyöneeksi velvollisuuttaan. Meidän ratkaistavaksi sitten jää, miten tapauksen kanssa edetään.

Tieto viranomaiselle viipymättä

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelun yhteistoiminnasta määrää tapaturman ilmoittamisesta. Laissa todetaan, että työnantajan on ilmoitettava vakavasta työtapaturmasta viipymättä. Poliisin ja työsuojelutarkastajan on tärkeää päästä tutkimaan tapausta ja sen olosuhteita tuoreeltaan, jotta syyt selviävät ja vaaroilta vastedes vältytään.

– Työnantajan on siis tehtävä ilmoitus niin pian, kuin se on käytännössä mahdollista. Ei riitä, että tapaturma tulee työsuojeluviranomaisen tietoon jälkikäteen, esimerkiksi monen päivän päästä, Pelkonen sanoo.

Hän arvioi, että suurin osa työnantajista hoitaa ilmoitusvelvoitteensa asianmukaisesti. Mutta on myös tapauksia, joissa tieto vakavasta tapaturmasta on tullut sivulliselta.

– Esimerkiksi nuoren työntekijän huoltaja on saattanut soittaa lapselleen sattuneesta työtapaturmasta. Ja joissain tapauksissa ilmoittaja on ollut tapaturman uhri itse tai esimerkiksi työpaikan työsuojeluvaltuutettu.

Osakeyhtiössä tapaturman ilmoitusvelvollisuus kuuluu yhtiön lakisääteisille edustajille eli hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiön johto voi myös määrätä, että asiasta vastaa tietty esihenkilö. Alussa mainitussa teollisuusyrityksessä näin ei ollut tehty, joten toimitusjohtaja joutui asiasta vastuuseen.

Tapaturman peittely on harvinaista

Se, että tapaturma tulee sattumalta jälkeenpäin ilmi työsuojelutarkastuksessa, on Pelkosen mukaan harvinaista. Ilmoittamatta jättäminen johtuu silloin yleensä siitä, että työnantaja ei ole tiennyt ilmoitusvelvollisuudesta. Tahallinen peittely on harvinaisempaa.

– Sellaisiakin tapauksia on jonkin verran, että työnantaja on ilmoittanut tapauksesta poliisille, mutta ei meille. Ilmoitus pitää kuitenkin tehdä aina erikseen myös Aluehallintovirastolle.

Ilmoituksen voi tehdä soittamalla työsuojeluhallinnon valtakunnalliseen puhelinneuvontaan tai täyttämällä netissä sähköinen Työtapaturmailmoitus työsuojeluviranomaiselle -lomake. Kaikkia tapauksen yksityiskohtia ei tarvitse heti tietää, vaan ilmoituksen voi tehdä niillä tiedoilla, jotka sillä hetkellä on.

– Aika vähäisilläkin tiedoilla saamme kyllä asiasta kiinni, ja tarkastajat selvittävät sitten lisää.

Kodin ja työpaikan välisillä työmatkatapaturmia ei tarvitse ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle. Sen sijaan työaikana tehdyillä työmatkoilla sattuneet vakavat tapaturmat kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin.