– Olemme leikanneet kuluja hieman enemmän, koska valtionavun vähentyminen on heikentänyt myös kykyämme hankkia muuta rahoitusta, kertoo pääjohtaja Antti Koivula.

Neljässä vuodessa on vähennetty noin 300 työntekijää. Tämän vuoden yt-neuvotteluissa päädyttiin 156 henkilön vähennykseen. Vuoden lopussa jäljellä on noin 500 työntekijää.

– Sopeuttamisen tarve oli totaalinen. Neuvottelut olivat olleet aiemminkin vaikeita, mutta nyt jouduimme lyömään kaiken palasiksi. Iso käännös tehtiin reilussa puolessa vuodessa.

Se näkyy ja tuntuu Koivulan mukaan sekä talon sisällä että ulkopuolella.

– Viime syksy rapisti ikävästi turvallisuuden tunnetta. Jouduimme miettimään tekemisemme uusiksi, ja se tietysti kuormittaa, Koivula sanoo.

TOIMINTOJA ON KARSITTU kovalla kädellä. Koivula kertoo supistusten kohdistuvan lähinnä systeemibiologiseen tutkimukseen, sisäilmatutkimukseen ja työhygieniapalveluihin. Työterveyslaitoksen Turun sisäympäristön tutkimustoiminta myytiin liikkeenluovutuksena Turun ammattikorkeakoululle. Viestintä painottuu yhä enemmän sähköiseen. Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen laitekehitystyötä vähennetään.

Perinteistä ergonomiaa on vähennetty, mutta aivojen kuormittumiseen liittyvään kognitiiviseen ergonomiaan panostetaan.

– Perinteistä ergonomiaa tarvitaan, mutta se ei enää ole painopistealueitamme, Koivula sanoo. Työsuojelua ei ole unohdettu, mutta sitä kohdennetaan uudella tavalla, esimerkiksi työtapaturmien vähentämiseen.

KOIVULA USKOO, että Työterveyslaitoksessa on jo tapahtunut käänne parempaan. Hän arvioi laitoksen omien tuottojen olevan tänä vuonna selvästi valtionapua suuremmat. Kasvussa ovat esimerkiksi laboratoriopalvelut ja koulutus.

Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdistäminen nousee puheenaiheeksi aika ajoin. Koivula pitää keskustelua luonnollisena mutta ei näe yhdistymiseen mitään syytä.

– Meillä on tätä nykyä aika vähän päällekkäisyyksiä, koska olemme ajaneet toimintojamme alas ja keskittyneet ydintoimintoihimme. Toimimme jokseenkin eri alueilla ja erilaiselta ammatilliselta osaamispohjalta. Myös asiakaskuntamme ja ulkoisen vaikuttamisen kanavamme ovat erilaiset.

Yhdistymisestä ei Koivulan mukaan syntyisi juurikaan synergiaa. Yhteistyötä silti tarvitaan.

– Luontaiset yhteistyöalueet voivat olla uusia, kuten big data eli suurten tietomassojen kerääminen ja analysointi. Myös joissakin työelämään liittyvissä ongelmissa saatamme olla lähellä toisiamme, Koivula arvelee.

 

Teksti on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 4/2016.

Lue myös Antti Koivulan haastattelu Ihminen ensin digimurroksessakin.