Kun kelloa siirretään tunnilla eteenpäin, valoisa aika pitenee kertahyppäyksellä illasta. Aamuherätys voi tämän jälkeen tuntua tavallistakin vaikeammalta, sillä tunnin menetys vuorokaudesta sekoittaa sisäistä kelloamme. Vie aikansa, ennen kuin se mukautuu ulkoisen kellon aikatauluun.
Jos ihminen on tottunut menemään nukkumaan kymmeneltä illalla ja heräämään kuudelta aamulla, kesäaikaan siirryttyä uni tulee silmään ehkä vasta puoltayötä lähestyttäessä. Silti ainakin säännöllistä työtä tekevillä herätys hälyttää samaan aikaan kuin ennenkin.
Aamuvirkut saavat yleensä uudesta rytmistä kiinni jo ensimmäisen viikon kuluessa, koska he ovat muita iltaunisempia ja koska heidän sisäinen vuorokautensa on muita lyhyempi. Siten aamun valoisuus pääsee tahdistamaan sisäisen kellon vuorokausirytmit, päivärytmin ja unirytmin.
– Iltavirkut ihmiset kärsivät kevään kellonsiirrosta eniten. Heillä unen normalisoituminen voi kestää kaksi tai kolmekin viikkoa, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä.
Lisääntyvä valoisuus voi häiritä
Osalla iltavirkuista uni saattaa häiriintyä pahimmillaan niin, etteivät he saa uudesta rytmistä kunnolla kiinni koko sinä aikana, kun kesäaikaa käytetään. Tämä näkyy Partosen mukaan niin sanottuna päivärytmiväsymyksenä eli sosiaalisena aikaerorasituksena. Se syntyy siitä, kun arkipäivien ja vapaapäivien nukkumis- ja heräämisajat poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Mitään hyötyä kellonsiirrosta ei tutkimusprofessorin mukaan ole havaittu olevan, vaan päinvastoin haittaa. EU:ssa on suunniteltu kellonsiirroista luopumista, mutta asia ei ole edennyt lopullisiin päätöksiin asti.
Jo lisääntyvä valoisuuskin saattaa keväisin vaikeuttaa nukkumista. Untaan kannattaa vaalia esimerkiksi hankkimalla makuuhuoneeseen pimennysverhot tai käyttämällä unimaskia. Illalla on hyvä pyrkiä rentoutumaan ja rauhoittumaan viimeistään tuntia ennen kuin haluaisi unen tulevan.
– Siinä voi auttaa esimerkiksi hengitysharjoitus, lihasrentoutus tai miellyttävän musiikin tai äänimaiseman kuuntelu. Stressaavat huoliajatukset voi kirjoittaa paperille jo aiemmin illalla ja sopia itsensä kanssa, että palaa niihin vasta seuraavana päivänä, Partonen vinkkaa.
Vastustan kellon siirtoa kesäaikaan jutussa kerrottujen syiden takia. Siitä ei ole kuin haittaa. Juuri kun on airinkoiset kevätaamut parhaimmillaan heräämisen suhteen (herää valoon ilman herätykelloa) vaihdetaan hämärämpään. Illalla kesällä luonnollinen unirytmi häiriintyy iltavaloisuuden takia. Liputan talviaikaa!
Tutkimusprofessori Partosen sanomaksi on jutussa laitettu sanoma: “MItään hyötyä kellonsiirrosta ei tutkimusprofessorin mukaan ole havaittu olevan, vaan päinvastoin haittaa.” Onko tutkimusprofessori Partonen tosiaankin näin sanonut vai onko lause tätä nyt pinnalla ollutta “fiktiivistä journalismia”. Voiko olla niin, että tutkimusprofessorimme on kokonaan unohtanut ne kesäajan ansiosta useimmille ihmisille saadut valoisat lisätunnit vapaa-ajalla illalla. Näiden lisätuntien ansiosta työssäkäyvät ja koululaiset voivat viettää aikaa pitempään ulkona liikkuen. Tämä lisääntynyt ulkoiluko ei lisää terveyttä ja hyvinvointia. Lisääntyneet valoisat tunnit vapaa-aikaan ovat erityisen merkittäviä syyspuolella, kun vielä on lämmintä. Edelleen voi on otettava huomioon ihmisten oman talouden työt, joita voi lisääntyneiden valoisten tuntien aikana tehdä ulkona. Nämä miljardien arvoiset kotityöt eivät vaan näy missään talouskirjanpidossa eivätkä tilastoidussa kansantuotteessa.