Kevan työkyvyttömyysriskiennuste kertoo, miten todennäköistä kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden ennenaikainen eläköityminen työkyvyttömyyden takia on. Sen mukaan ammatti- ja ikäryhmien väliset erot ovat merkittäviä.

Lääkäreiden ja luokanopettajien työkyky säilyy varmimmin. Suurin riski on siivous- ja keittiötyöntekijöillä sekä sairaala- ja laitosapulaisilla.

– Ennuste antaa organisaatioille arvokasta tietoa niistä henkilöstöryhmistä, joiden kohdalla työkyvyttömyysriski on kohonnut. Näin tilanteeseen voidaan reagoida jo entistä varhaisemmassa vaiheessa ja käynnistää toimet työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi, sanoo tilastoanalyytikko Petra Sohlman.

Ikä kasvattaa riskiä nopeasti

Alle 35-vuotiailla kolmen vuoden työkyvyttömyysriski on keskimäärin 0,4 prosenttia, mutta yli 55-vuotiailla jo lähes 7 prosenttia. Esimerkiksi lähihoitajista ja sairaala-apulaisista joka kymmenellä yli 55-vuotiaalla on välitön työkyvyttömyyseläkkeeelle jäämisen uhka.

Sairauspoissaoloilla selvä yhteys

Pitkittyneet, yli 30 päivän sairauspoissaolot nostavat riskiä eniten, etenkin alle 50-vuotiailla. Lyhyemmätkin poissaolot kertovat riskistä, mutta yhteys vaihtelee ammattiryhmittäin. Nuorilla opettajilla runsaatkaan poissaolot eivät juuri lisää riskiä, kun taas lähihoitajilla ja sairaala-apulaisilla vastaavat luvut kertovat moninkertaisesta uhasta.

Kevan ennuste huomioi myös työkyvyttömyyshistorian, vanhuuseläkeiän läheisyyden sekä sairauspoissaolojen määrän ja laadun. Mallin avulla voidaan asettaa hälytysrajoja eri ammattiryhmille: esimerkiksi siivoojilla poissaoloihin on syytä puuttua jo 9 päivän jälkeen, ensihoitajilla raja voi olla 29 päivää.

Sairauspoissaolot jakautuvat epätasaisesti

Keskimäärin kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä oli 12,9 päivää henkilöä kohden vuonna 2024, hyvinvointialueilla 15,7 päivää.

Määrät eivät jakaudu tasaisesti: noin neljänneksellä vakuutetuista ei ollut vuoden aikana yhtään päivää poissaoloja sairauden vuoksi, ja toisella neljänneksellä sairauspoissaoloja oli vain 1–5 päivää vuoden aikana.

Ikäryhmien vertailussa 44–49-vuotiaiden sairastamisen vähentämisellä on kaikkein merkittävimmät kustannusvaikutukset. Nuorten, alle 35-vuotiaiden kohdalla lyhyillä poissaoloilla on muita pienempi yhteys työkyvyttömyyden riskiin, mutta ikävuosien karttuessa lyhyidenkin sairauspoissaolojen vaikutus työkyvyttömyyden riskiin ja kustannuksiin kasvaa.

Miljardiluokan kustannukset

Työkyvyttömyys aiheutti kunta-alalle ja hyvinvointialueille vuonna 2024 yhteensä noin 1,3 miljardin euron välittömät kustannukset, joista suurin osa syntyi sairauspoissaoloista. Erityisesti pitkien poissaolojen ehkäisy voisi tuoda merkittäviä säästöjä.

Kevan arvion mukaan seuraavien kolmen vuoden aikana jopa 15 000 kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijää saattaa päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä vastaa 2,6:ta prosenttia henkilöstöstä.