Perniöläinen Sari Viirret aloitti työviikkonsa käymällä aamupäivällä hieronnassa. Iltavuoro Alholan hoivakodissa alkaisi vasta kello 13.30.

– En osaisi kuvitellakaan itselleni muuta kuin vuorotyötä. Totesin jo nuorena, että pelkkä päivätyö ei ole minua varten. En tiedä, miten hoitaisin juoksevat asiat, jos arkivapaita ei olisi, hän sanoo.

Aamu-, ilta- ja yövuoroa tekevä Viirret kertoo aamuvuorojen olevan kiireisimpiä, työvuoro menee yleensä hujauksessa.

Työaika täyttyy päivittäisistä rutiineista sekä asukastilanteen, vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan vaihtuvista tehtävistä. Viirret huolehtii hoivakodin asukkaista parinkymmenen muun työntekijän voimin.

Laitoshuoltajaksi ja lähihoitajaksi aikuisiällä kouluttautuneena hän pitää omaa työtään arvokkaana.

– Työni on tärkeää, mutta ajoittain myös raskasta.

Palautua pitää

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä toteaa, että biologiset rajamme asettavat tietyt inhimilliset vaatimukset vuorojen järjestämiselle. Ihminen tarvitsee tietyn määrän unta ja työstä palautumista työvuorojen välillä.

– Vuorotyön kuormittavuuteen vaikuttavat eniten työn intensiivisyys ja nukkumistaidot, Härmä toteaa.

Jos työ on hektistä, palautumisen ja irtaantumisen tarve on tavallista suurempi. Vapaa-ajan kuuluu olla vapaata, ja silloin ei mieluiten mietitä työasioita.

Sari Viirretin harrastukset, kuten lukeminen ja luonnossa liikkuminen, auttavat häntä päästämään irti työstä.

– Laitan työpaikan oven perässäni kiinni, enkä mieti työasioita. Vapaa on vapaata, ja työ on työtä. Tästä syystä en ole asentanut työsähköpostia puhelimeenkaan, Viirret kertoo.

Härmä muistuttaa, että työaikojen lisäksi työssä jaksamiseen vaikuttaa toinenkin tärkeä seikka: työn kunnolliseen tekemiseen tulisi olla työpaikalla riittävästi väkeä.

– Hoitoalalla tämä on juuri nyt ongelma. Jos on liian vähän henkilökuntaa, aika ei välttämättä riitä tehtävien tekemiseen.

Unihäiriöt lisääntyvät iän myötä

Sari Viirret on työskennellyt vuorotyössä 18-vuotiaasta saakka. Salon Nokian puhelintehtaalla hän teki työuransa alkuaikoina sekä päivävuoroa että kolmi-, neli- ja viisivuorotyötäkin. Iän karttuessa hän on huomannut, että uni ei enää ole niin yhtäjaksoista kuin ennen.

– Olen tyytyväinen, jos yövuoron jälkeen saa nukuttua kahteentoista. Kaksi yövuoroa putkeen on minulle aika maksimi. Nuorempana unta riitti usein kolmeen tai neljään saakka iltapäivällä.

Nuoret ovat Mikko Härmän mukaan luontaisesti hieman parempia nukkumaan päivällä. Toisaalta keski-ikäisillä ja sitä varttuneemmilla työntekijöillä on usein elämäntilanteensa vuoksi parempi mahdollisuus päivällä nukkumiseen. Nuoremmilla saattaa olla perhettä, päiväkodin aikatauluja tai muita tekijöitä, jotka tekevät yhtäjaksoisesta päivällä nukkumisesta hankalaa.

– Unettomuutta esiintyykin eniten kolmekymppisten ryhmässä. Ikä ja ennen kaikkea elämäntilanne vaikuttavat siihen, miten hyvin päivällä nukkuminen onnistuu, Härmä sanoo.

Viirretin kaksi lasta ovat varttuneet jo nuoriksi ja aikuisiksi. Hän kertoo, ettei kokenut vuorotyötä hankalaksi silloinkaan, kun lapset olivat pienempiä. Aviomies on ollut säännöllisissä päivätöissä, ja hän hoiti lasten hakemisen ja muut asiat, kun Viirret nukkui tai oli iltavuorossa.

Toiset ovat sopeutuvampia

Sari Viirret ei koe olevansa aamu-tai iltavirkku mutta myöntää rakastavansa aikaisia aamuja.

– Varsinkin kesäaamut ovat ihania. Jos jostain syystä nukun myöhempään, tuntuu että päivä on mennyt pilalle.

Mikko Härmä toteaa, että joillekin vuorotyö saattaa sopia paremmin kuin toisille – he ovat parempia nukkumaan ja sopeuttamaan vuorokausirytmiään eri vuoroihin.

– Ylensä vuoro- ja yötöihin valikoituu herkemmin niitä, joilta se luontaisestikin onnistuu paremmin.

Aamu- ja iltavirkkuuden periytyvyyttä on Härmän mukaan tutkittu. Noin 50 prosenttia taipumuksesta on geneettisesti periytyvää, jolloin ihmiset ovat luontaisesti jompaakumpaa tyyppiä.

– Ihminen on kuitenkin usein sopeutuva, eli muuttuvaan työvuorojen rytmiin voi osittain sopeutua, Härmä kertoo.

Härmän mielestä myös vaikutusmahdollisuuksilla on iso merkitys vuorotyössä.

– Omien tutkimuksiemme mukaan hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaoloja ja parantavat työkykyä.

Viirret saa suunnitella työvuorolistansa itse lähes kokonaan. Halutessaan hän voi ottaa yövuorojen jälkeisten vapaiden päätteeksi vielä ylimääräisiä vapaapäiviä.

Kysymykseen siitä, mitkä ovat vuorotyön ikävimmät ja parhaat puolet, hänellä on selkeä vastaus.

– Nyt kun saan suunnitella omat työvuoroni, mikään ei ole huonoa. Parasta on se, että saan itse suunnitella aikatauluni ja se, että saan tehdä töitä ihmisten kanssa.

 

Mikko Härmän vinkit vuorotyössä jaksamiseen

1. Tärkeintä on välttää liian lyhyitä eli alle 11 tunnin vuorovälejä. Uutta tutkimustakin on siitä, että liian lyhyet vapaat vuorojen välillä lisäävät sairauspoissaoloja ja tapaturmia.
2. Toinen tärkeä tekijä ovat yövuorojärjestelyt. Yövuoro sekoittaa unirytmiä eniten, ja yövuorojen järjestelyillä on yhteys terveyteen. Paras tapa olisi tehdä vähän yövuoroja peräkkäin ja saada tarpeeksi lepoa viimeisimmän yövuoron jälkeen.
3. Kolmanneksi tärkeintä on työstä irtautuminen ja vapaa-ajan järjestelyt. Tämä tarkoittaa riittävän pitkiä vapaita ja tietysti vuosilomia. Mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin edistää työstä irtautumista.

Vuorotyöläisen jaksamista tukemaan säädettiin vuonna 2020 uusi työaikalaki. Laki velvoittaa työnantajaa noudattamaan vähintään 11 tunnin lepoaikaa työvuorojen välillä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä pitää lakiuudistusta välttämättömänä vuorotyön terveyshaittojen vähentämiseksi.

Työterveyslaitoksen Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaassa ohjeistetaan nopean vuorokierron työntekijöitä (1–3 yövuoroa) pitämään mahdollisimman paljon kiinni päivärytmistä. Nopeassa vuorokierrossa, jota Sari Viirretkin tekee, vuorokausirytmi sekoittuu kaikista vähiten.

 

Artikkeli on osa Työn keventämisen keinot käyttöön -hanketta, jossa TTT-lehti on mediayhteistyökumppani.

Kommentit

1. Aamuvuorot pahimpia. Lyhytkierto myrkkyä. AAIIYY pahin mahdollinen kiertosysteemi. Ei ehdi tottua mihinkään, kun pompitaan vuorosta toiseen. Sekaisin koko ajan, kun vapaat menee nukkumiseeen. Paras kiertosysteemi 12 h tai pitkäkierto.

   Reply