Mitkä ovat sinulle parhaita tapoja irrottautua työstä? Hyvinvointia tukevia keinoja kannattaa pohtia, jotta loma rentouttaa ja lataa akut.

Loman alkaessa ihminen kokee mielialansa kohenevan, stressin vähenevän ja terveytensä paranevan. Tällaisia hyötyjä lomasta on tutkimuksissa havaittu olevan, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen.

Lomailu myös ylläpitää työmotivaatiota ja jaksamista ja vaikuttaa siten työuriin. Innovatiivisuus ja luova ajattelukin kukkivat, kun aivot saavat välillä lepoa.

Mutta kuinka pitkän loma-ajan keho ja aivot vaativat? Riittääkö palautumiseen kaksi vai kolme kesälomaviikkoa? Tutkimustiedon pohjalta kysymyksiin ei ole tarkkoja vastauksia.

– Jos kesälomasta on pitkä aika seuraavaan lomaan, olisi hyvä miettiä lomien rytmitystä. Se tiedetään, että lyhyetkin irtiotot työstä palauttavat, uudistavat sekä parantavat mielialaa ja jaksamista, Puttonen vinkkaa.

Tietoisesti lomamoodiin

Henkisen työn tekijällä työ ja vapaa-aika tuppaavat sekoittumaan eivätkä ajatukset meinaa lomilla irrota työstä. Nykyisin tällaisia piirteitä kuuluu fyysiseenkin työhön.

– Työstä irrottautuminen ei ole pelkästään työnteon lopettamista. Se, että löytää hyvinvointia tukevia tapoja irrottautua työstä, alkaa mielestäni olla työntekijän kansalaistaito. Näitä tapoja kannattaisi miettiä yhdessä työpaikoilla, Puttonen sanoo.

Lisäksi jokainen voi kehittää omia keinoja työasioista irti pääsemiseen.

– Aktiivinen omien keinojen kehittäminen myös parantaa elämänhallintaa ja siinä mielessä tuottaa hyvinvointia. Omaa irrottautumista pystyy jäsentämään esimerkiksi erilaisilla ajankäyttöön, mindfulnessiin tai rentoutumiseen ohjaavilla sovelluksilla.

Irti suorittamisesta

Jos kesäloma uhkaa tärvääntyä työasioiden märehtimiseen, on aiheellista hetkeksi pysähtyä ja punnita suhdettaan työhön. Silloin saattaa oivaltaa, mikä on pielessä, ja voi tehdä pieniä muutoksia kohti parempaa tasapainoa ja hyvinvointia.

– Voi suunnata tarkkaavaisuuttaan muualle kuin työhön, johonkin itseä kiinnostavaan, kuten kulttuuriin, harrastukseen tai uuden opetteluun, Puttonen kuvaa.

Suorittamisen kulttuuri johtaa helposti myös lomien ohjelmointiin ja aikatauluttamiseen. Lomaan pitäisi kuitenkin kuulua luppoaikaa, lepoa, aktiivisuutta ja uuden oppimista – kaikkea sopivassa suhteessa ja niin, että lomansa sisältöön saa itse vaikuttaa. Palautumisessa auttavat luonnossa liikkuminen ja muu fyysinen aktiivisuus.

– Keskeistä on, että saa tehdä itselle mieluisia asioita eli irrottautua arkirutiineista.
Irrottautumista voi vaikeuttaa lomailijan mukana kulkeva älypuhelin tai kesämökin laiturille asemoitu läppäri. Puttosen mukaan opettelemme edelleen digitalisoitumisen tuomia työkulttuurin muutoksia. Haemme uusia sääntöjä ja rajoja siihen, milloin olemme tavoitettavissa ja miten siitä tulisi korvata.

On oleellista työpaikkakohtaisesti etukäteen sopia, pitääkö työpuheluihin vastata ja työasioita hoitaa kesken loman. Oma suhtautuminenkin ratkaisee paljon.

– Monille työ on osa identiteettiä, ja he haluavat lomillaan hoitaa työasioita. Silloin se ei välttämättä tunnu kuormittavalta. Ihmisellä pitäisi kuitenkin olla mahdollisuus suojata lomaansa.

Hyödynnä mielikuvat

Loma on muutosta ja vaihtelua. Se on aina suhteessa johonkin muuhun – eli lomalta palataan ennemmin tai myöhemmin takaisin töihin.

Loman hyötyjä on vaikea mitata, ja niiden pitkäkestoisuus riippuu paitsi työtehtävistä ja toimintamalleista myös työntekijän terveydestä ja elämäntilanteesta. Hyvinvointikokemuksiin liittyvissä tutkimuksissa loman suurimpien vaikutusten on todettu hiipuvan 4–6 viikossa.

– Kyllä arki ja rutiinit vievät helposti mukanaan. Kannattaakin miettiä, mikä omassa arjessa on sellaista, joka vie loman hyvän vaikutuksen. Siten pääsee kiinni ratkaisuihin, Puttonen sanoo. Hänen mukaansa on suotuisaa esimerkiksi kertailla menneeseen lomaan liittyviä myönteisiä ajatuksia ja hyviä hetkiä.

Hyvää mielialaa voi ylläpitää myös kyselemällä työkavereiden lomakokemuksista ja tekemällä omia lomasuunnitelmia. Nimittäin jo pelkästään myönteisten asioiden etukäteen miettiminen on meille hyväksi.

Rentoutumismeditaation tai mielikuvaharjoittelun tapaan voi laittaa silmät kiinni, ajatella itsensä tulevalle lomalle ja hakea siitä positiivisia puolia. Näin saa hyvinvointia tukevan harjoitteen.

– Mielikuvilla on suuri stressiä estävä vaikutus. Niitä kannattaa hyödyntää.

Teksti: Elina Välimäki
Kuva: Shutterstock

Täytyykö lomailijan olla tavoitettavissa vuosilomallaan? Voidaanko tästä ylipäänsä sopia?

”Vuosilomalaista ei löydy vastausta siihen, pitääkö lomalla tarvittaessa hoitaa työasioita kesken loman. Sen sijaan työaikalain mukaan työntekijän ei tarvitse olla lomallaan tavoitettavissa. Jos työntekijä haluaa hoitaa joitakin tehtäviä lomansa aikana, on oleellista sopia käytännöstä työpaikkakohtaisesti.”

Vastauksen antoi Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto.