Työpaikan aulassa käy aamulla kuhina. Pyöräilijät riisuvat varusteitaan ja vertailevat älylaitteiden kännykkäsovellukseen keräämää tietoa. Yrityksessä on käynnissä pelillistetty liikuntakampanja, jolla kannustetaan työntekijöitä liikkumaan työmatkat kävellen, juosten tai pyöräillen. Onpa joukossa muutama potkulautailijakin.
Työmatkansa liikkuen taittava työntekijä saapuu töihin autoilijoita virkeämpänä. Tutkija Tuomas Kari kertoo, että aamuliikunnan jälkeen aivot toimivat paremmalla teholla.
Kari tutki aikoinaan Jyväskylän yliopiston Biogame-hankkeessa liikuntateknologian käyttäjiä. Tutkimus keskittyi liikuntateknologian pelillistämisen vaikutuksiin. Nykyisin Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä Kari on tehnyt väitöstutkimuksensa digitaalisista liikuntapeleistä.
Pelillistäminen voi vaikuttaa positiivisesti liikuntakäyttäytymiseen. Se motivoi liikkumaan. Siitä, miten pitkäaikaisia nämä vaikutukset ovat, ei valitettavasti ole vahvaa näyttöä.
Koukuttavuus saa jatkamaan
Pelillistämisellä tarkoitetaan sitä, että pelistä tuttuja elementtejä ja mekanismeja hyödynnetään muissa kuin perinteisissä peliympäristöissä, esimerkiksi opetuksessa, työelämässä, liikunnassa tai arjessa muuten. Keinot ovat usein viihdyttäviä. Esimerkiksi liikuntasovelluksen voi rakentaa koukuttavaksi ja houkuttavaksi niin, että se palkitsee ja kannustaa jatkamaan liikkumista.
– On kuitenkin hyvin henkilökohtaista, mikä pelillistämisen keino keneenkin tehoaa. Se riippuu motivaatiosta, kilpailuhenkisyydestä ja siitä, miten liikunnan yleensä kokee, Kari sanoo.
Yleensä pelillistämisessä hyödynnetään teknisiä apuvälineitä, kuten kännykkäsovelluksia, aktiivisuusrannekkeita ja nettipalveluja. Älykellon tai -sormuksen avulla voi seurata paitsi liikunnan – kuten askelten – määrää myös omaa hyvinvointia, esimerkiksi nukkumista ja unen laatua.
Edistyminen palkitsee
Tavoitteiden asettaminen ovat tyypillisiä pelillistämisen keinoja. Liikunnalle voi asettaa tulostavoitteita, joihin yltämistä pelillistämällä edistetään.
Peli palkitsee saavutuksista jollain tavoin, vaikkapa ansiomerkillä tai mahdollisuudella osallistua arvontaan. Oleellista on, että pelillistäminen tekee kehittymisen näkyväksi.
Pelillistäminen mahdollistaa tasolta toiselle nousemisen ja pisteiden keräämisen. Oman kunnon kohenemisen todentaminen voi kannustaa jatkamaan liikuntaa. Edistystä voi verrata sekä aiempiin saavutuksiinsa että muiden suorituksiin, mikä lisää kiinnostusta seurata omaa kehitystään.
Kilpailuhenkeä kehiin
Työyhteisössä voi rakentaa tiimejä, jotka kilpailevat toisiaan vastaan esimerkiksi kilometrejä tai hyväntekeväisyyspottia kerryttämällä.
Myös henkilökohtainen rahallinen hyöty voi toimia liikunnan pontimena. Esimerkiksi Pekkaniska Oy kertoo tukevansa taloudellisesti henkilöstön kuntoiluharrastuksia ja tarjoaa terveisiin elämäntapoihin kannustavan kuntobonus-järjestelmän.
Yritys maksaa maratoniin, triathloniin tai muuhun viralliseen urheilukilpailuun osallistumisesta 170 euroa. Viiden kilometrin lenkistä saa euron kilometriltä ja toimitusjohtajan voittamisesta leuanvedossa 170 euroa. Myös työmatkapyöräilystä palkitaan, samoin tupakanpolton lopettamisesta. Tämäkin on eräänlaista pelillistämistä.
Pelaten liikkeelle
Nykyisin moni mittaa omaa hyvinvointiaan teknisten apuvälineiden avulla. Niiden lisäksi tarjolla on erilaisia digitaalisia liikuntapelejä. Tunnetuin lienee Pokémon GO, jossa pelaajia liikutetaan houkuttelemalla heitä pyydystämään virtuaalisia Pokémon-hahmoja kännykkäkameran avulla.
– Liikuntapelit vaativat fyysistä aktiivisuutta, jotta niitä voi pelata tarkoituksenmukaisesti, Tuomas Kari toteaa.
Työmatkaliikuntaan kannustaminen on yksi parhaista liikunnan lisäämisen keinoista. Sitäkin voisi hyvin pelillistää.
Vuoden 2016 henkilöliikennetutkimuksen mukaan suomalaista 46 prosenttia asuu pyöräilymatkan eli alle seitsemän kilometrin päässä työpaikaltaan. Työmatkalaisista 47 prosenttia käyttää henkilöautoa jo 1–2 kilometrin pituisilla matkoilla. Jopa neljännes kulkee alle kilometrin työmatkat henkilöautolla. Luvut eivät tiettävästi ole suuresti muuttuneet liki seitsemän vuoden takaisesta tilanteesta.
Kaikki eivät välitä kisailusta
Pelillistämisellä voidaan Tuomas Karin mukaan vaikuttaa parhaiten niihin, jotka eivät ole luonnostaan innostuneita liikunnasta. Viihteellisyys toimii motivaattorina ja rohkaisee heitä liikkumaan aiempaa enemmän.
Myös kilpailuhenkisyys ja omat asenteet pelejä kohtaan vaikuttavat. Kilpailuhenkiset ihmiset nauttivat vertailusta ja saavat siitä intoa parantaa suoritustaan, mutta kaikki eivät pidä kisaamisesta.
Pelillistämisen keinot eivät siis pure kaikkiin. Esimerkiksi Kari on itse motivoitunut liikkumaan ilman pelillisiä elementtejä.
– Minulla on kilpaurheilutausta. Saan luontaista nautintoa liikunnasta sellaisenaan. Tutkimusten mukaan pelillistämisen vaikutukset jäävät heikoiksi niillä ihmisillä, joilla on vahva sisäinen motivaatio liikuntaan.
Juttu on ilmestynyt alun perin TTT-lehdessä 2/2023.
Näin hyödynnät pelillistämistä työyhteisössä
- Peliin tai kilpailuun osallistumisen on oltava vapaaehtoista. Kaikki eivät pidä siitä, vaan saattavat kokea sen jopa ahdistavana.
- Mieti, mitä haluat saavuttaa pelillistämisellä. Jos tavoitteena on saada työntekijät liikkumaan enemmän ja pitämään parempaa huolta terveydestään, pelillisten ratkaisujen on oltava tätä tarkoitusta varten kehitettyjä.
- Mieti, minkä verran ja miten palkitset pelissä pärjääjiä vai riittääkö palkinnoksi kunnon ja hyvinvoinnin kohoaminen. Tunne työntekijäsi, ja tiedä, mikä heitä motivoi.
- Varmista, ettei pelissä voi huijata laittamalla esimerkiksi kilometrimittaria lenkille lähtevän naapurin matkaan. Tiedosta pelillistämisen rajoitteet.
Mitä mieltä? Kommentoi!