Käden rasitussairaudet vaivaavat yleensä työssä, jossa vaaditaan tarkkuutta, käden voimaa ja toistoja. Tyypillisiä sairauksia ovat rannekanavaoireyhtymä, jännetuppitulehdus ja epikondyliitti. Onneksi vain pieni osa sairauksista kroonistuu.

Yläraajan rasitussairauksilla tarkoite­taan kyynärvarren, ranteen ja käden liiallisesta kuormituksesta aiheutuvia kiputiloja.

– Rasitussairaus sanoo jo nimenäkin paljon. Käsi rasittuu useimmiten työ­tehtävissä, joissa vaaditaan käden voi­maa ja samalla toistuvaa liikettä. Tällaisia töitä on erityi­sesti elintarvike-ja kokoonpanoteollisuudessa, kertoo ylilääkäri Esa-Pekka Takala Työterveyslaitoksesta.

Tyypillinen esimerkki on teollisuusleipomon tuotantotyöntekijä, joka tekee liukuhihnalla toistuvaa, tarkkuutta vaativaa työtä. Riskitekijöitä ovat myös kylmä, tärinä ja työasennot, joissa ranteen pitää olla taivutettuna.

– Jos ajatellaan yläraajaa kyynärvarresta alaspäin sor­miin, näitä sairauksia on työikäisistä noin prosentilla, Takala toteaa.

Takala kertoo, että ammattitautirekisterin mukaan yläraajan rasitussairaudet ovat vähentyneet huomatta­vasti: Vuonna 2010 niiden esiintyvyys oli 600–700 vuo­dessa, vuonna 2014 enää reilut 100 vuodessa. Luvuissa ovat mukana myös epäilyt. Vähentymiseen on vaikut­tanut työelämän rakenteellinen muuttuminen.

– Varsinaisten sairauksien lisäksi erilaisia kipuja ja rasitusta on huomattavasti useammalla. Arviolta lähes kymmenen prosenttia työikäisistä on ilmoittanut kä­siensä kipeytyneen tai rasittuneen edeltävän vuoden aikana, hän toteaa.

Valmiusasennossa tietokoneen ääressä

Käsiin liittyviä vaivoja esiintyy myös esimerkiksi tieto­konetyössä.

– Tietokonetyö kuormittaa ennen muuta niska-har­tiaseutua. Ihminen jännittää kaikkia lihaksiaan säilyt­tääkseen tarkan katsekontaktin, joten myös olkanivel, kyynärnivel, ranne, käsi ja sormet rasittuvat, Takala sel­vittää.

– Ihminen on rakenteellisesti samanlainen kuin kym­menentuhatta vuotta sitten, jolloin hän oli korkeintaan muutamia minuutteja paikallaan tuijottamassa hyön­teistä tai kalaa saaliiksi. Nyt ihmisen pitäisi olla pitkiä aikoja valmiusasennossa, kädet kannatettuina ja tuijot­tamassa pientä ruutua.

Ohimenevien kipujen ja vaivojen lisäksi on myös ammattitautilain perusteella korvattavaksi luokitelta­via käden ja kyynärvarren rasitussairauksia. Näitä ovat tietyin edellytyksin jännetuppitulehdus, rannekanavaoireyhtymä ja epikondyliitti.

Jännetuppitulehdus kipuilee ja kuumottaa

Käden ja ranteen alueella on jännetuppia. Jännetuppi­tulehduksessa on kipua ja mahdollisesti turvotusta jän­netupessa ja sitä ympäröivässä kudoksessa.

Kädessä on selkeitä kipuja ja muita oireita, kuten tur­votusta, ranteen liikkeen rajoittumista ja kuumotusta. Hoitona on rasituksen vähentäminen ja mahdollisesti lasta. Jännetuppitulehdus paranee tavallisesti viikossa tai kahdessa. Hoitona voi käyttää kipuvoiteita ja tarvit­taessa särkylääkkeitä.

– Jännetuppitulehdus ei toistu kovin usein. Mutta mi­käli tulehdus toistuu, on mietittävä, mikä työssä voi ai­heuttaa sen ja miten työtehtäviä voisi muuttaa. Ottamalla asian esiin työpaikalla auttaa samalla myös muita työn­tekijöitä, Takala muistuttaa.

Rannekanavaoireyhtymä oireilee öisin

Rannekanavaoireyhtymässä peukalo, etusormi ja keskisormi puutuvat, kun keskihermo on puristuksissa käm­meneen johtavassa rannekanavassa. Samassa tilassa ovat sormien jännetupet, jotka voivat rasituksen seu­rauksena turvota ja siten puristaa hermoa. Oireet ilme­nevät tyypillisesti yöllä. Rannekanavaoireyhtymä voi ai­heutua töistä, joissa vaaditaan voimaa ja toistoa.

Tietokonetyön vaikutusta oireyhtymään on tutkittu, mutta tulokset ovat kiistanalaisia. Oireisto voi kehittyä myös vamman jälkeen tai raskauden aikana, ja riskitekijöitä ovat myös muun muassa ylipaino, kilpirauhassairaus, diabetes ja tupakointi.

– Akuutti tila kestää muutaman viikon. Tärkeää on saa­da turvotusta pois. Liikkumattomuus on pahasta. Nuk­kuessa kannattaa pitää huoli siitä, etteivät kädet ainakaan roiku alaspäin. Yölastasta voi olla apua. Hoitona huoleh­ditaan sopivasta kipulääkityksestä, Takala selvittää.

– On hyvä, jos työtehtäviä saadaan muokattua. Työn­tekijä voi tarvita myös sairauslomaa tai osasairauslomaa sekä totuttelua työhön.

Rannekanavaoireyhtymää voidaan hoitaa myös leik­kauksella.

Epikondyliitti kipeyttää kyynärpään

Epikondyliitissä kipukohta on kyynärpäässä. Kipu tun­tuu kyynärpäässä lihasten kiinnittymiskohdassa joko olkaluun sisäsivunastassa tai ulkosivunastassa, jolloin puhutaan niin sanotusta tenniskyynärpäästä.

Syynä on usein nostoja ja puristusotteita vaativa työ. Näiden välttäminen on osa hoitoa.

– Kyynärpää ei enää kestä rasitusta. Kyse on samasta kuin marssimurtumassa, jossa pitkäaikainen ja epätyy­pillinen rasitus aiheuttaa ongelmia, Takala luonnehtii.

Apuna voidaan käyttää paikallisia tulehduskipulääk­keitä. Kortisoniruiskeita ei suositella, sillä ne saatta­vat lisätä tulehduksen uusiutumista. Töihin palatessa kuormitusta voidaan lisätä vähitellen.

Harvoin kroonisia sairauksia

 Suurin osa yläraajan rasitussairauksista parantuu muutamassa viikossa. Ongelma saattaa toistua, mutta vain pieni osa sairauksista kroonistuu. Käden rasitus­sairaudet voivat olla osatekijänä mutta harvoin yksi­nään syynä ammatilliseen kuntoutukseen.

– Mikäli ongelmia ilmaantuu, työntekijän kannat­taa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Oli kyse sitten toistotyöstä linjastolla tai toimistotyöstä, työntekijälle voidaan miettiä sopivia toimintatapoja ja työskentelyaikoja, joissa huomioidaan lepoajat, Takala toteaa.

 

Vinkiksi tietokonetyöhön

Ylilääkäri Esa-Pekka Takalan mukaan tietokonetyön yleistyttyä parikymmentä vuotta sitten tutkittiin paljon niin sanotun hiirikäden ongelmia. Sittemmin tietokonetyön ei ole havaittu aiheuttavan merkittävästi yläraajojen rasitussairauksia.

Kädet voivat silti kipeytyä ja rasittua tietokonetyössä. Tässä muutamia vinkkejä ongelmien ehkäisyyn:

Ota rento työskentelyasento. Kädet eivät saa olla jatkuvassa jännitystilassa, vaan niiden on hyvä päästä lepäämään pöydälle.

Tunnista tietokoneiden erot. Kannettavassa tieto­koneessa on usein pöytäkonetta pienempi näyttö ja voimaa vaativampi näppäimistö. Kannettavan koneen kanssa voi joutua kannattelemaan käsiään.

Pidä taukoja, vaihtele työtapoja. Vuorottele näppäimistön ja hiiren käyttöä. Opettele käyttämään hiirtä molemmilla käsillä. Käytä pikanäppäimiä, yleisimpiä käs­kyjä ovat ctrl+c = kopioi, ctrl+x = leikkaa, ctrl+v = liitä.

Suurenna näkymää. Jos näytöllä joutuu tarttumaan hyvin pieniin kohteisiin, suurenna näkymää. Myös isot näytöt helpottavat työskentelyä.

Liikettä käsille. Kädet tarvitsevat myös rasitusta. Liikunta esimerkiksi kuntosalilla on hyväksi myös käsille.

Lähteet: www.kaypahoito.fi, www.terveyskirjasto.fi

 

Teksti: Stiina Kiiveri

Kuva: Shutterstock