Kun työpaikalla on vallalla jatkuvan kehittämisen kulttuuri, siihen mahtuu myös pieniä tekoja: esimerkiksi turvallisuustiedotteita vessan seinillä ja huhuboksi tehdashallissa.
Näitä vinkkinsä kertoneita työpaikkoja yhdistää se, että ne kaikki kuuluvat Nolla tapaturmaa -foorumiin. Se on työpaikkojen verkosto, jonka tavoitteena on työturvallisuuden jatkuva parantaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. www.nollatapaturmaa-foorumi.fi
1 Vessatiedote tavoittaa jokaisen
Energia-alan yritys Helen Oy, entinen Helsingin Energia, hyödyntää turvallisuustiedottamisessaan toimipaikkojensa vessojakin. – Idean saimme Nolla tapaturmaa -foorumin seminaarista, kertoo asiantuntija Sari Kemppainen Helenin työturvallisuuden kehittämisyksiköstä. Tiedotteet ovat kirjaimellisesti nenän edessä joko wc-eriössä tai käsipyyhetelineen kyljessä. Sanomana voi olla esimerkiksi turvallisuushavaintojen tekeminen tai kännykän käyttökielto autoillessa. Tiedotteissa on kerrottu myös, miten Hanasaaren voimalaitosalueen siivoojat pääsivät tuhanteen tapaturmattomaan päivään tai mitkä ovat Tapaturmaton Helen -projektissa käyttöön otetut turvallisuuden ehdottomat pelisäännöt. Kemppainen kertoo, että muovitaskuja tietoiskuineen kiinnitetään kaikkien toimipaikkojen kaikkiin vessoihin – jakelussa se tarkoittaa noin 320 kappaletta. – Palaute on ollut sekä myönteistä että kielteistä. Ideaa vielä jalostetaan, jotta esimerkiksi toimistohenkilökunta saisi nykyistä paremmin omaa työtään koskevia tiedotteita
2 Tarra ilmaisee turvallisuusosaajan
Skanska Oy kannustaa henkilöstöään suo-rittamaan työturvallisuuskursseja yrityksen verkkokoulussa. – Loimme sitä varten myös turvallisuusosaajatarran, joka annetaan ahkeralle verkko-opiskelijalle ja joka tekee asian näkyväksi, kertoo turvallisuusasiantuntija Mari Kiurula. Verkkokoulussa on 30 työturvallisuuskurssia. Yhden kurssin tekeminen kestää puoli tuntia. Siihen kuuluu harjoitustehtävä ja -kysymyksiä sekä lopuksi tentti. Aiheita ovat muun muassa korkealla työskentely, kaivannot, suljetut tilat ja nostotyöt. Verkkokoulu avattiin vuonna 2011. Aluksi koulutettiin työnjohtoa. Sittemmin kohderyhmää laajennettiin. – Nyt oman henkilökunnan lisäksi osa kursseista on avattu yhteistyökumppaneille, kuten aliurakoitsijoille ja tavarantoimittajille, Kiurula kertoo. Kurssisuorituksia on tähän mennessä kertynyt noin 35 000.
3 Turvallisuustuokioista laajempi hyöty
VR Track Oy:ssä turvallisuustuokioiden hyödyllisyys löytyi, kun niiden sisältö opittiin valitsemaan tilanteen mukaan. – Ryhmät muokkaavat turvallisuustuokiota sen mukaan, mikä on milloinkin ajankohtaista, kertoo turvallisuus-, laatu- ja ympäristöpäällikkö Heidi Kymäläinen. Vartin tuokioiden sisältö määräytyy kuulijakunnan, projektin ja tilanteen perusteella. Tarpeet ovat erilaisia, sillä yrityksessä ratainfran suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon parissa työskentelee monia ammattiryhmiä.Tuokion nimeksi voi sopia myös ympäristö- tai työhyvinvointituokio. Aiheina voivat olla työhyvinvoinnin periaatteet, työnantajan tukema liikunta tai pelisäännöt työkavereiden huomioimisessa. Ratatyöntekijöiden turvallisuustuokiossa saatetaan käsitellä muun muassa tulevan työvaiheen sisältöä, turvallisuusriskejä ja suojaintarpeita. – Alkuaikoina turvallisuustuokioihin soveltuvista aiheista kyseltiin paljon. Nyt toimintamalli on omaksuttu. Ryhmät ja esimiehet ovat oivaltaneet turvallisuustuokioiden käyttötarkoituksen. Niitä pidetään yli vuositavoitteiden, Kymäläinen sanoo.
4 Huoltoryhmä luottaa välitavoitteisiin
Sappi-konsernin Kirkniemen paperitehtaalla on massaosaston kunnossapitotyöryhmä, joka on tehnyt töitä ilman tapaturmia yli 10 vuotta. Siihen on päästy hyvän ryhmähengen ja välitavoitteiden avulla. – Seuraava etappi meillä on marraskuun loppupuolella 2016, jolloin tulee täyteen 4 000 tapaturmatonta päivää, kertoo sähköasentaja ja työsuojeluasiamies Mika Elonsalo. Kunnossapitoryhmässä on 4 automaatiosähköasentajaa, 3 mekaanista asentajaa ja 3 työnjohtajaa. Viikkopalaveri aloitetaan aina turvallisuusasioilla. Elonsalo kiinnittää välitavoitelapun keltaisella teipillä omalle paikalleen kahvihuoneen pöytään. – Viikkopalaverissa on helppo huudella, missä mennään ja mikä on tavoite, hän kertoo. – Jokaisen ryhmän on löydettävä sille sopiva keino ja tyyli viedä tapaturmattomuutta eteenpäin. Ei kannata ajatella tavoitteita kahden vuoden päähän, vaan vuodenkin voi jakaa jaksoihin. Sama pätee pitkän matkan pyöräilyyn tai juoksuun: niissäkin jaksaa paremmin välitavoitteiden avulla. Elonsalo sanoo, että turvallisuusasioihin tulee kiinnitettyä eri tavalla huomiota, kun juonesta saa kiinni. – Kunnianhimo nousee, eikä ryhmästä kukaan halua olla se, joka katkaisee putken. Kannustusta tulee myös työnjohdolta. Vaikka työt pitää tehdä tehokkaasti, aina korostetaan, että turvallisuus tulee ensin. Todellisuudessa turvallisesti tekeminen ei juurikaan lisää työhön kuluvaa aikaa. Elonsalon mukaan massaosastolla työolot ovat vaativat. Välimatkat ovat tehdasalueella pitkät ja keliongelmaakin tulee, kun kuljetaan ulkokautta. Kunnostettavat kuljettimet ovat usein taivasalla. Sisällä korjaustyöt tehdään korkealla putkien välissä.
5 Kaikki mukaan havainnoimaan
Henkilöstön tekemien turvallisuushavaintojen ja vaaratilanneilmoitusten suuren määrän on tutkitusti todettu vähentävän tapaturmia.UPM:n turvallisuuspäällikkö Matti Jakonen on selvittänyt asiaa tarkemmin: – Olemme huomanneet, että ennakoivien turvallisuushavaintojen ja vaaratilanneilmoitusten jakautuminen tasaisesti henkilöiden kesken toimii tapaturmia vähentävänä tekijänä. Tämä ilmeni, kun Jakonen vertaili Kaukaan paperitehtaan eri tiimien turvallisuusilmoitus- ja tapaturmalukuja kahden vuoden ajalta. Mukana olivat aivan pienetkin tapaturmat, kuten ensiaputapaukset, jotka eivät johtaneet poissaoloihin. Vertailun tulos oli: jos tiimin jäsenistä vähintään 70 prosenttia teki ilmoituksia, tiimille sattui tapaturmia selvästi vähemmän kuin jos tiimissä ilmoittajien osuus jäi alle 40 prosenttiin. – On tehokkaampaa, että jokainen tekee edes yhden ilmoituksen kuin se, että puolet henkilöstöstä tekee 10 ilmoitusta. Nykyään Kaukaan paperitehtaalla seurataan ilmoitusten lukumäärän lisäksi tiimien turvallisuushavaintojen ja vaaratilanteiden ilmoitusaktiivisuutta. Tiedot julkaistaan kuukausittain muun tiedon ohella tehtaan turvallisuuskoosteissa koko henkilöstölle. – Pyrkimyksenämme on aktivoida. Tavoite on, että jokainen tekee ilmoituksia havaitsemistaan asioista ja että ilmoitukset käsitellään asiallisesti sekä sovitut korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Etenkin ennakoivia turvallisuushavaintoja halutaan lisätä. Ne koskevat tilanteita, joissa mitään ei ole sattunut ja joissa mahdollisuuksien mukaan henkilö omatoimisesti välittömästi korjaa huomaamansa turvallisuuspuutteen. Myös positiivisiin turvallisuushavaintoihin rohkaistaan. – Kun jokainen on mukana turvallisuustyössä, turvallisuuden näkyvyys ja turvallisuuteen sitoutuminen paranevat. Samalla välitetään aidosti myös työkavereiden turvallisuudesta, Jakonen toteaa.
6 Kiitos: hyvin toimittu!
Stora Ensolla turvallisuushavaintojen tekeminen aloitettiin vuonna 2012. Tänä vuonna Imatran tehtailla teemaksi on nostettu turvalliseen käyttäytymiseen liittyvät havainnot. Ideana on, että työkaverin, esimiehen tai alaisen turvallinen käyttäytyminen huomataan ja häntä kiitetään tai että tarvittaessa puututaan turvallisuuden vaarantavaan toimintaan. Kukin kirjaa havaintonsa yhtiön turvallisuusjärjestelmään, josta pystytään seuraamaan, millaisia havaintoja on tehty. – Turvalliseen käyttäytymiseen pyritään tässä myönteisen kautta. Vuoden 2016 parin ensimmäisen kuukauden aikana jo puolet turvallisuushavainnoista käsitteli positiivista käyttäytymistä, kertoo työturvallisuuspäällikkö Esko Paananen. – Toistaiseksi ilmoituksia on tullut eniten esimiehiltä, jotka kyllä itsekin ovat saaneet palautetta turvallisesta toiminnasta. Tuore esimerkki: Esimies sekä muutamat työntekijät ja vieraat liikkuivat ryhmänä tehdasalueella. Käytävälle oli päässyt lunta liukastuttamaan kulkutietä, joten esimies otti harjan ja lakaisi 20 metrin matkan, ja porukka jatkoi matkaansa vasta sitten. Tästä työntekijä kiitti esimiestä ja kirjasi asian järjestelmään. Lisäksi tavanomaisia turvallisuusilmoituksia ja läheltä piti -ilmoituksia tehdään edelleen. Periaatteisiin kuuluu myös se, että jokainen korjaa itse heti ne puutteet, jotka pystyy.
7 Kuulopuheet huhuboksiin
Konecranesin Hämeenlinnan vaihdetehtaan hallissa olevaan postilaatikkoon voi pudottaa nimettömänä lapun, johon on kirjoittanut kuulemansa huhun. Lähiesimiehet ottavat laatikkoon jätetyt huhut käsittelyyn viikko- tai osastopalavereissa. – Kukin asia käydään läpi, ja tieto oikaistaan tai varmistetaan, kertoo työnjohtaja ja toimihenkilöiden varatyösuojeluvaltuutettu Olli Isomäki. Huhuboksin idea tuli työntekijöiltä henkilöstötyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Isomäen mukaan varsinkin alussa kuulopuheita kulki muun muassa henkilöstöasioista. – Viime lappu koski palkka-asioita. Nykyään kysymyksiä tulee paljon vähemmän kuin aluksi. Onko ilmapiiri muuttunut ja tiedonkulku parantunut, vai vähentääkö laatikon olemassaolo jo itsessään huhuja?
+1 Miten teillä vietetään työturvallisuuspäivää?
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n organisoima työturvallisuuspäivä on jälleen 28. huhtikuuta. UPM juhlistaa työturvallisuuspäivää ja turvallisuusviikkoa jakamalla turvallisuuspalkinnot. – Yksi palkintoluokka on edelläkävijöiden klubi (Frontrunner Club), jonka jäsenyys myönnetään erinomaisesta yleisestä työturvallisuustasosta ja UPM:n tavoitetason saavuttamisesta, kertoo UPM:n turvallisuuspäällikkö Matti Jakonen. Klubiin pääsevät tuotantoyksiköt, jotka alittavat UPM:n asettaman tapaturmataajuustavoitteen. Yksiköissä ei saa olla sattunut vakavia tapaturmia. Vuonna 2015 klubissa oli 21 tuotantoyksikköä tai organisaatiota eri puolilta maailmaa. Paras parantaja (Best Improver) -palkinto jaetaan myös vuosittain tunnustuksena merkittävästä kehityksestä turvallisuudessa sekä turvallisuuteen liittyvissä toiminnoissa. Yksiköissä ei saa olla sattunut vakavia tapaturmia ja yksikön turvallisuustulosten on oltava parempia kuin UPM:n tai kyseisen liiketoiminnan keskiarvon. Jokainen liiketoiminta-alue valitsee kriteerit täyttävistä yksiköistä parhaan parantajan. Liiketoimintojen omista voittajista valitaan kolme finalistia, ja johdon valitsema voittaja saa UPM parhaan parantajan arvonimen. – Palkitsemiset ovat konsernissa iso tapahtuma. Sillä osoitetaan johdonkin sitoutumista turvallisuuteen. Toimitusjohtaja julkistaa voittajat, ja ylimmän johdon edustaja käy henkilökohtaisesti palkitsemassa Paras parantaja -arvonimen saaneen yksikön.
Toimittaja Päivi Haaviston kokoamat vinkit on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 2/2016.
Hyviä ja osa erittäin konkreettisia ideoita. Me olemme suunnitelleet jo jonkin aikaa, miten teknologian avulla voisi esim. ”turvallisuustarroja” tai safety badge, kuten me niitä kutsumme, voisi jakaa automaattisesti aktiivisuuden perusteella. Olisi hienoa tuoda pelillistämisen elementtejä turvallisuuteen ja antaa tunnustusta vaikkapa näyttämällä sovelluksen safety leaderboard -näkymässä eniten havaintoja tai turvallisuustarkastuksia suorittaneita henkilöitä.