Toistuvasti 50 tuntia ylittävät työviikot ovat huolestuttavan yleisiä Suomessa, kertoo Työterveyslaitos. Tiedot perustuvat organisaatioille suunnatun Palautumislaskurin vastauksiin. Laskuri kuuluu Työterveyslaitoksen toteuttamaan maksuttomaan Mielenterveyden tuen työkalupakkiin, ja siihen on vuoden aikana kertynyt yli 1 300 vastausta.
Tulosten mukaan useammassa kuin joka kolmannessa organisaatiossa on henkilöitä, jotka tekevät jatkuvasti yli 50 tunnin mittaista työviikkoa. Tämä on hieman yleisempää suuryrityksissä kuin pien- tai mikroyrityksissä.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä muistuttaa, että kokonaistyöajan ei tulisi ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa ylitöineenkään, vaikka Suomen uusi työaikalaki on lisännyt paljon työaikojen joustoja.
Tulosten mukaan 73 prosentissa organisaatioista työntekijät pystyvät yleensä säätelemään sekä työ- että vapaa-aikaansa. Etätyötä pääosin tekevissä organisaatioissa vapautta oli tavallista useammin. Vuorotyötä tekevissä organisaatioissa työ- ja vapaa-ajan säätelyyn oli vähemmän mahdollisuuksia.
– Työaikojen yksilöllinen jousto tutkitusti lisää työhyvinvointia, mutta työmäärän kasvu voi uhata työntekijöitä, joilla työajat ovat hyvin vapaat, Härmä sanoo.
Työmäärästä ja jaksamisesta on tarpeen puhua
Palautumislaskuriin vastanneista organisaatioista vajaassa kolmanneksessa ei ollut sovittu, että työt tehdään työaikana, eikä ehdoista, joilla työntekijöiden tulisi olla tavoittavissa vapaa-aikana.
Myöskään organisaatioiden oma johto ei yleensä näyttänyt esimerkkiä siinä, että työt tehtäisiin vain työaikana.
Yrityskokoa vertailtaessa töiden tekemisestä työajalla oli sovittu parhaiten suuryrityksissä. Suurista toimialoista töiden tekemisestä työajalla oli sovittu sosiaali- ja terveydenhuollossa selvästi paremmin kuin esimerkiksi teollisuudessa.
Työmäärästä ja sen ajoituksesta tulisi sopia nykyistä paremmin työhyvinvoinnin tukemiseksi. Esimerkiksi yli puolet vastanneista organisaatioista ei ollut ohjeistanut käsittelemään työmäärään ja jaksamiseen liittyviä kysymyksiä kehityskeskusteluissa.
Mitä mieltä? Kommentoi!