Eettinen kuormitus ja väkivaltakokemukset ovat yleistyneet sote-alan työssä. Yksi kuormitustekijä on myös huoli asiakkaan turvallisuudesta.

Työterveyslaitos on selvittänyt sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien kokemuksia työstään Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimuksessa ja Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyssä. Vuonna 2019 kerätyt aineistot kattavat yhteensä yli 30 000 työntekijää.

Vastaajista yli 40 prosenttia piti vaikutusmahdollisuuksiaan työhönsä vähäisinä. Lisäksi aiempaa useampi – joka viides vastaaja – koki työssään kuluneen vuoden aikana tapahtuneet muutokset kielteisiksi. Mitä kuuluu? -aineiston perusteella joka neljäs myös kokee epävarmuutta työtehtävien lakkautusuhan vuoksi.

Väheneekö alan houkuttelevuus?

– Näillä muutoksilla voi olla vaikutuksia koko alan houkuttelevuuteen. Esimerkiksi Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen aineiston perusteella henkilöstön halukkuus suositella omaa työnantajaa ystävälleen on tasaisesti vähentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä, kertoo tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitos toteaakin tiedotteessaan sote-muutoksen venymisen uhkaavan alan työntekijöiden hyvinvointia.

Mitä kuuluu? -kyselyn perusteella jopa puolet vastaajista on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa asiakastilanteissa. Yli puolet vastaajista kertoi myös kohtaavansa eettisesti haastavia tilanteita vähintään viikoittain. Vastaajista 13 prosenttia kertoi joutuvansa toimimaan työssään sääntöjen vastaisesti ja 22 prosenttia omien arvojen vastaisesti.

Asiakkaan turvallisuus huolettaa

Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto (SuPer) ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) ovat tehneet kyselyn, joka keskittyi erityistä tukea tarvitsevien asumisturvallisuuteen, hoivahenkilöstön työturvallisuuteen ja turvallisuuskoulutukseen. Kyselyyn vastasi 3 430 SuPerin jäsentä.

Vastausten perusteella asiakkaiden turvallisuus on yleinen huolenaihe lähihoitajille, jotka työskentelevät eritystä tukea tarvitsevien henkilöiden parissa, kuten vanhusten kotihoidossa.

Lähes 40 prosenttia vastaajista oli huolissaan asiakkaistaan päivittäin tai viikoittain, ja liki joka kymmenellä huoli oli jatkuvaa. Voimakkainta se oli kotihoidossa, jossa kaksi kolmasosa hoitajista ilmoitti kokevansa vähintään viikoittain huolta asiakkaidensa turvallisuudesta.

Etenkin muistisairaiden ja ikääntyneiden pärjääminen mietityttää hoitajia.

– Jos työssään on oltava usein tai jatkuvasti asiakkaista huolissaan, on päivänselvää, että se myös kuormittaa. Toimintamallien kehittämiselle ja koulutukselle on kyselyaineiston perusteella selkeä tilaus, arvioi tuloksia esitellyt erikoistutkija Tarja Ojala SPEKistä.

Väkivallan uhka varjostaa

Hoitajien huoli liittyy yleisimmin asiakkaiden liikunta- ja toimintakykyyn sekä mahdollisten tapaturmien, kuten kaatumisten, riskiin. Väkivallan uhka nousi esiin tässäkin kyselyssä.

– Asiakkaat voivat olla väkivaltaisia toisiaan kohtaan, ja hoitohenkilökunta joutuu ratkomaan tilanteita. Jos esimerkiksi vuorossa on yksi työntekijä ja hoivapaikassa on lähes koko ajan valvontaa vaativa väkivaltainen asiakas, siinä on haastetta, Ojala totesi.

Jotkut vastaajat kertoivat saaneensa turvallisuuskoulutusta, joka oli antanut eväitä muun muassa väkivallan uhan tunnistamiseen ja siten parantanut työpaikan turvallisuustilannetta. Joskus ratkaisu saattoi olla myös olla se, että asiakkaalle oli järjestetty hänelle paremmin sopiva hoivapaikka.

Myönteistäkin kehitystä ilmassa

Noin puolet kyselyyn vastanneista koki asiakkaiden turvallisuuden yleisellä tasolla kehittyneen myönteisesti lähemmän puolen vuoden tai vuoden aikana. Toisaalta noin joka neljäs arvioi kehityksen menneen heikompaan suuntaan.

– Kipukohtina mainittiin esimerkiksi kiire ja alhainen hoitajamitoitus sekä hoivamuodon soveltumattomuus asiakkaalle. Asiakas on esimerkiksi kotihoidossa, vaikka hoitajan mielestä tämän ei pitäisi asua yksin kotona. Tai väkivaltainen muistisairas sijoitetaan paikkaan, jossa ei ole riittävää tukea ja henkilöstömäärää, Ojala sanoo.

SPEKin ja SuPerin kyselyyn vastanneista yli puolet toimi vanhustyössä, ja seitsemällä prosentilla vastaajista oli asiakkaina muistisairaita ihmisiä. Lisäksi vastaajissa oli muun muassa vammais-, päihde- ja mielenterveystyössä toimivia sekä hoitajia, joilla oli useita asiakasryhmiä. Kysely tehtiin helmi-maaliskuussa 2019.