Kun tuoteturvallisuuteen yhdistetään vastuullisuutta ja yhdessä onnistumista, syntyy hyvinvoiva työyhteisö. Resepti on auttanut pyhäntäläistä Maustajaa kasvamaan Pohjoismaiden suurimmaksi elintarvikkeiden sopimusvalmistajaksi.
Ensin oli paahdettu sipuli. Sitten se sai kaverikseen ketsupin. Näillä tuotteilla luotiin perusta Maustajan valikoimaan, joka on 1970-luvun alkuvuosista laajentunut yli 400 tuotenimikkeeseen ja useaan kymmeneen erilaiseen pakkaustyyppiin.
Kauppaketjut, tukkukaupat ja markkinointiyhtiöt luottavat yrityksen palvelukonseptiin, jossa jokainen askel tuotekehityksestä logistiikkaan on mietitty. Onnistuminen koetaan yhteiseksi, katsottiinpa sitä työntekijän tai asiakkaan silmin.
– Työyhteisössämme jokaisen työpanos on tärkeä ja onnistumiseen tarvitaan kaikkia. Toisaalta kyse on onnistumisesta yhdessä asiakkaiden kanssa, kun heidän tuoteideansa jalostuu meidän käsissämme laadukkaaksi tuotteeksi ja toimivaksi pakkausratkaisuksi, avaa henkilöstöpäällikkö Jari Partanen yrityksen arvomaailmaa.
Monenlaisia tuotteita
Yhteispelin pitää toimia, kun reilun 80 työntekijän voimin tuotetaan elintarvikkeita 80 sopimusvalmistuskumppanille.
– Pakkaamme tuotteita kolmella pakkauslinjalla ja kymmenellä pienemmällä pakkauskoneella. Pakkaustyypit vaihtelevat viiden gramman annospussista 1 000 kilon tuotekonttiin, kertoo tuotannonkehityspäällikkö Kari Mäki.
– Pakkauslinjalla voidaan samana päivänä pakata ensin yhtä tuotetta metallikannella suljettaviin lasipurkkeihin ja sitten toista tuotetta muovipulloihin. Iso osa työajastani menee sen varmistamiseen, että asetukset ovat kohdillaan ja lopputuote on siisti, lisää kunnossapidon työntekijä Jari Kamula.
Kuva: Jari Partanen siirtyi henkilöstöpäälliköksi tuotantopäällikön paikalta, kun yrityksessä huomattiin, että henkilöstömäärän kasvaessa myös huolenpidon tarve kasvaa.
Vahva luottamusketju
Luottamus on vahvasti läsnä yrityksen arjessa. Asiakkaiden täytyy voida luottaa siihen, että tuoteturvallisuuteen ja laatuun liittyvät vaatimukset täyttyvät, ja työyhteisön jäsenten siihen, että kaikki tekevät töissä parhaansa. Luottamusta vahvistetaan esimerkiksi kuuntelemalla päätöksiä tehtäessä niitä henkilöitä, joilla on paras tieto käsiteltävästä asiasta.
– Kun suunnittelemme koneinvestointeja, valintapäätökseen osallistuvat myös koneen käytöstä ja kunnossapidosta vastaavat. Vertailemme vaihtoehtoja ja luomme yhteisen näkemyksen siitä, mitä hankintaa tehdessä on syytä ottaa huomioon, Mäki kertoo.
Kamula pitää toimintatapaa hyvänä.
– Asiaa tulee katsottua monelta kantilta jo ennen hankintaa, ja kaikki ajatukset saadaan kuuluviin.
Tuotannon osaajia kuunnellaan muutenkin herkällä korvalla.
– Jarilla ja muilla tuotannon kavereilla on paras ammattitaito, mitä tulee esimerkiksi pakkausratkaisuja koskeviin asiakastoiveisiin. He kertovat, pystyykö uutta pakkaustyyppiä käsittelemään laitteillamme suoraan vai vaaditaanko muutoksia, Mäki kehuu.
Edellytykset työssä onnistumiselle luodaan antamalla valtuuksia ja sopimalla yhteisistä toimintatavoista. Työnjohtajan ei tarvitse vahtia työntekijöitä.
– Meillä ihmiset tietävät, mitä tekevät, kykenevät itsenäisiin ratkaisuihin ja osaavat toimia poikkeustilanteissa. Myös vastuunjako on selvää. Kaikki tietävät, kenen puoleen kääntyä, jos tulee kysyttävää, Partanen sanoo.
Tuottavaa hyvinvointia
Maustaja palkittiin vuonna 2017 sosiaali- ja terveysministeriön, Sitran ja Työsuojelurahaston Työelämäpalkinnolla erityisesti työhyvinvoinnin systemaattisesta kehittämisestä. Taustalla on vuonna 2011 luotu työhyvinvointimalli.
– Työhyvinvointi on erittäin laaja käsite. Meillä se on jaettu johtamisen, osaamisen, työyhteisön sekä terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueisiin. Kukin osa-alue sisältää vielä kymmenen omaa osiotaan, Partanen kertoo.
Työhyvinvointimalli sai alkunsa kyselystä, jolla kartoitettiin henkilöstön näkemyksiä kehittämiskohteista. Lopullisesti malli muotoutui vuonna 2013 lukuisten ryhmäkokoontumisten myötä, ulkopuolisen konsultin avustuksella.
– Ylimmän johdon äärimmäinen sitoutuminen oli onnistumisessa tärkeintä, Partanen toteaa.
Hän korostaa myös pitkäjänteisyyttä ja systemaattista toimintaa.
– Asiat eivät tapahdu itsestään. Me tarkastelemme työhyvinvointiryhmän kanssa tilannetta säännöllisesti, vaikka kaikki olisikin kunnossa.
Kysy, keskustele ja kehitä
Henkilöstökysely on yksi osa työhyvinvoinnin johtamista. Se tehdään joka toinen vuosi, ja tulokset käydään läpi perusteellisesti.
– Tulokset käsitellään ensin työhyvinvointiryhmässä ja johtoryhmässä. Valmistelun ja pureskelun jälkeen ne käydään läpi yhteisessä henkilöstöpäivässä.
Käsittelykeinot ovat sekä konkreettisia että sitouttavia.
– Varhaisen tuen mallia on käsitelty teatterin keinoin, ja palautteenantoa ja ilmapiiriä on pohdittu ryhmätöillä. Myynti- ja markkinointijohtaja veti tehtävärastin Maustajan tulevaisuudesta ja kuluttajien ruokatrendeistä. Saimme aikaan hyvää keskustelua, Partanen kertoo.
Työhyvinvoinnin johtaminen on sidottu vahvasti osaksi itse työtä.
– Teemme säännöllisesti turvallisuus- ja ergonomiakierroksia ja keräämme vaaratilanneilmoituksia. Käymme ryhmäkeskusteluja työntekijöiden kanssa, toteutamme toimenpide-ehdotuksia ja kerromme niiden etenemisestä, Partanen luettelee.
Jos jokin ehdotus ei etene toteutukseen tai ilmoitus ei vaadi toimenpiteitä, sekin kerrotaan perustelujen kera.
– Sillä tavalla viestimme, että jokaisella ilmoituksella ja ehdotuksella on merkitystä.
Toimivaa tiimityötä
Yritys on säilyttänyt asemansa kilpailluilla markkinoilla jo pitkään. Hyvinvoiva työyhteisö tuottaa tulosta.
– Olemme olleet asiakkaidemme luottamuksen arvoisia ja tehneet oikeita asioita. Tiimityö myynnin, tuotekehityksen, kunnossapidon, tuotannon ja hankintojen välillä on toiminut, Kari Mäki pohtii.
– Meillä on kyky erikoistua. Moni yritys ei välttämättä pysty vastaamaan asiakkaiden toiveisiin yhtä hyvin ja nopeasti kuin me pystymme, Jari Kamula lisää.
Maustaja Oy on Pohjoismaiden suurin elintarvikkeiden sopimusvalmistaja. Liikevaihto oli 18,3 miljoonaa euroa vuonna 2017.
www.maustaja.fi
Tämä juttusarja on tuotettu yhteistyössä Työelämä 2020 -hankkeen kanssa. Hanke kannustaa työpaikkoja rakentamaan Suomen työelämästä Euroopan parasta. Hanketta koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.
Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 6/2018.
Erinomaista!