Työmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen ei ole heikentänyt työelämän laatua merkittävästi, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain julkaisema työolobarometri. Syksyllä 2024 toteutetun kyselyn mukaan palkansaajien näkemykset työmarkkinoiden tilanteesta ovat silti synkentyneet selvästi viimeisen kahden vuoden aikana. Lomautusten mahdollisuutta piti todennäköisenä tai varmana yhteensä 18 prosenttia vastaajista, ja irtisanomista pelkäsi yhdeksän prosenttia. Samalla palkansaajien usko uuden työpaikan löytämiseen on heikentynyt.

Kiire ja keskeytykset jatkuva haaste työpaikoilla

Kiire ei ole lisääntynyt viime vuosina, mutta se on silti yleistä: joka neljäs työskentelee päivittäin ja lähes kaksi viidestä viikoittain jatkuvasti tiukkojen aikataulujen mukaan. Ensimmäistä kertaa barometrissa selvitettiin myös työn keskeytyksiä. Peräti neljännes palkansaajista kertoi töidensä keskeytyvän usein yllättävien tehtävien vuoksi, ja 38 prosenttia koki näin melko usein.

Ilmapiiri kohentunut, mutta koulutus vähenee

Myönteistä kehitystä on tapahtunut erityisesti työpaikkojen ilmapiirissä ja avoimuudessa. Runsas neljä viidestä vastaajasta kertoi, että työpaikoilla jaetaan tietoa avoimesti, työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja työilmapiiri koetaan luottamukselliseksi. Jatkuvan oppimisen kulttuuri on vakiintunut vahvaksi: valtaosa palkansaajista kokee työpaikkansa olevan kannustava uusien taitojen hankkimiseen ja ideoiden kokeiluun.

Toisaalta työnantajan tarjoaman koulutuksen määrä on vähentynyt viime vuosina selvästi. Myös kiusaaminen, epäasiallinen kohtelu ja syrjintä ovat yhä ongelmia, vaikka ilmapiiri muutoin on parantunut. Perehdytys uusille työntekijöille koettiin kuitenkin pääosin onnistuneeksi: 77 prosenttia arvioi uusien työntekijöiden saavan riittävän perehdytyksen.

Digitalisaatio ja tekoäly yhä näkyvämpi osa työtä

Työelämän digitalisoituminen jatkuu. Digitaalisia välineitä käyttää lähes jokainen työntekijä jossain määrin, ja puolet palkansaajista viettää valtaosan työajastaan digitaalisten työkalujen parissa. Tekoälyn hyödyntäminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt merkittävästi edellisvuoteen nähden: tekoälyä käyttää säännöllisesti vain noin joka kuudes digitaalisten välineiden käyttäjä, eniten ylemmät toimihenkilöt.

Työelämään pääsy vaikeutunut – syitä monia

Vaikka työelämän yleinen laatu koetaan hyväksi, sinne pääseminen on monelle korkean kynnyksen takana. Syynä ovat terveyteen ja osaamiseen liittyvät haasteet sekä syrjivät asenteet, rekrytointiosaamisen puute ja työelämään ohjaavan tuen riittämättömyys. Työvoimapula kasvaa erityisesti ikääntyvän väestön myötä, mikä korostaa työmarkkinoiden joustavuutta ja inklusiivisuutta tulevaisuudessa.

Työelämän kehittämisstrategia tähtää pidempiin työuriin ja parempaan tuottavuuteen

Suomessa on käynnistetty vuoden 2025 alussa kansallisen työelämän kehittämisstrategian laatiminen, jota ohjaavat työministeri ja sosiaaliturvaministeri yhdessä työmarkkinaosapuolten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Strategialla pyritään edistämään pidempiä työuria, vähentämään sairauspoissaoloja ja parantamaan työpaikkojen tuottavuutta. Keskiössä ovat myös mielenterveyden edistäminen ja yli 55-vuotiaiden työkyvyn, osaamisen ja motivaation tukeminen.

Strategian tukena toimii myös TYÖ2030-ohjelma, jonka tavoitteena on tukea työpaikkoja toimintatapojen kehittämisessä tulevaisuusvuoropuhelujen avulla. Lisäksi työelämän mielenterveysohjelmassa kehitetään ennakoivia ja vaikuttavia menetelmiä työntekijöiden mielenterveyden tueksi.

Työolobarometri seuraa työelämän laatua ja työolojen kehitystä. Syksyllä 2024 kyselyyn vastasi 2 072 palkansaajaa, ja tuloksia voidaan soveltaa laajasti Suomen työelämään. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan barometri tarjoaa luotettavaa tietoa, jonka avulla työelämän kehittämisstrategiaa voidaan kohdentaa ja arvioida tehokkaasti aina vuoteen 2035 asti.