Työtapaturmalainsäädäntö uudistuu vuoden 2016 alussa. Sen uskotaan auttavan pätkä- ja vuokratyöläisiä nykyistä paremmin. Huomaa, että vuonna 2015 sattuneet tapaturmat ja ammattitautitapaukset korvataan jatkossakin nykyisen lainsäädännön mukaan.
Uusi laki yhdistää työtapaturmia koskevat lait ja ammattitautilain yhdeksi paketiksi. Se koskee edelleen nimenomaan ansiotarkoituksessa tehtävää työtä, ja myös etätyö kuuluu sen piiriin.
12 työpäivää velvoittaa vakuuttamaan. Työnantajaa sitova vakuuttamisvelvollisuus muuttuu euromääräiseksi, kun se vielä tänä vuonna on työpäiväperusteinen.
Työntekijä on vakuutettava tapaturmien varalta, kun työnantaja maksaa kalenterivuoden aikana palkkoja yhteensä yli 1 200 euroa. Nykyisen lain mukaan työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä silloin, kun hän teettää tällä vuodessa yhteensä 12 työpäivää.
Uudistusten toivotaan parantavan erityisesti pätkätyöläisten ja vuokrahenkilöstön asemaa. Uuden lainsäädännön mukaan yrittäjän on vakuutettava myös kanssaan samassa taloudessa asuva perheenjäsen, joka tekee yrittäjälle työtä työsuhteessa.
Päätökset perusteltava tarkemmin. Uuden lain mukaan vakuutuslaitoksen on ilmoitettava tapaturman tai vahingon kohteeksi joutuneelle henkilölle, kun asia on laitettu vireille.
Jos korvauksen epäämistä koskeva päätös perustuu pääosin lääketieteellisiin seikkoihin, ne ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset on todettava päätöksessä. Päätös on annettava 30 päivän kuluessa siitä, kun riittävät selvitykset on saatu. Nykyisessä laissa määräaika on kolme kuukautta.
Työnantajan tulee ilmoittaa tapaturmasta ensi vuonna 10 arkipäivän kuluessa. Nykyisen lain mukaan ilmoitus on tehtävä viipymättä.
Olosuhteet määritellään tarkemmin. – Lähtökohtaisesti etätyössä sattuneet vahingot korvataan kuten ennenkin, sanoo Tapaturmavakuutuslaitosten liiton lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen.
– Etätyöpäivänä ei kuitenkaan ole kodin ja työpaikan välistä matkaa, joten esimerkiksi lapsen päivähoitoon vientimatkalla sattunutta tapaturmaa ei korvata, hän täsmentää.
Olosuhteet, joissa sattunut tapaturma kuuluu korvauksen piiriin, on kuvattu uudessa laissa nykyistä perusteellisemmin. Ammattitaudin määritelmään ei ole tulossa muutoksia, mutta altistumisolosuhteet on kuvattu aiempaa tarkemmin.
Pohjolainen muistuttaa, että lääke-, matka- ja majoituskuluista on haettava korvausta vuoden kuluessa niiden syntymisestä.
Ensi vuoden tapaturmat uuden lain piiriin. Nykyinen tapaturmavakuutuslaki on vuodelta 1948 ja ammattitautilaki vuodelta 1988. Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta puolestaan on vuodelta 1991. Tavoitteena on nyt selventää ja selkiyttää lainsäädännön rakenteita niputtamalla lait yhteen.
– Vuonna 2015 sattuneet tapaturmat ja ammattitautitapaukset korvataan nykyisen lainsäädännön mukaan. Uusi laki koskee vuoden 2016 alusta sattuvia tapaturmia, sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Mika Mänttäri sanoo.
– Jatkossa saatetaan siis noudattaa kolmea ellei neljääkin eri lakia, kun lasketaan nykyiset lait ja uusi laki mukaan.
Kosteusvauriohaittoja ei saatu mukaan. Uuteen lakiin pyrittiin sisällyttämään myös kosteusvaurioista aiheutuneita haittoja koskevat seikat. Käsittelyssä oli, sisällytetäänkö lainsäädäntöön tuki, jolla autetaan kosteusvauriomikrobeille altistuneita vaihtamaan työpaikkaa.
– Tässä oli kyse nimenomaan sellaisista tapauksista, joissa ei voida todeta ammattitautia mutta haittaa on selvästi aiheutunut, kertoo Mika Mänttäri. Yksimielisyyttä asiasta ei kuitenkaan saatu. Tarkoituksena on jatkaa selvitystyötä.
Teksti: Milka Mantsinen
Kuva: Thinkstockphotos
Juttu on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 3/2015.
Mitä mieltä? Kommentoi!