Valoisuuden muutokset vaikuttavat mielenterveyssyistä johtuviin sairauspoissaoloihin. Masennus-, ahdistuneisuus- ja unihäiriöihin liittyviä sairauspoissaoloja on odotettua vähemmän valoisaan aikaan kesä-syyskuussa. Loppusyksynä näitä sairauspoissaoloja on liki kaksi kertaa enemmän kesään verrattuna.

Tiedot perustuvat tutkimukseen, jossa tarkasteltiin mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen ajoittumista vuodenajan mukaan.

Valon ja sen puutteen vaikutukset selittävät tuloksia ainakin osittain.

–  Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että osa ihmisistä potee pimeänä vuodenaikana niin sanottua kaamosmasennusta, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Suomalaisten sairauspoissaoloja ei ole aiemmin tutkittu tästä näkökulmasta näin pitkältä ajalta. Aineisto perustui Kelan sairauspoissaolorekisterin tietoihin 12 vuoden ajalta.

Tutkimus paljasti myös, että kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyviä maniajaksoja esiintyy odotettua enemmän keväällä ja kesällä ja odotettua vähemmän pimeään aikaan talvella.

–  Alkukeväästä päivä pitenee hyvin nopeasti ja pilvisyyskin tyypillisesti väistyy. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla mieliala nousee silloin helposti ylikierroksille. Toimintatarmoa on runsaasti, mikä sitten muuttuu ahdistuneisuudeksi.

Viime vuoden lopulla julkaistu tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan tutkimusohjelmaan, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen. Jos Suomen kesät muuttuvat entistä valoisammiksi ja talvet pimeämmäksi, masennus-, ahdistuneisuus- ja unihäiriöt saattavat tämän tutkimuksen perusteella lisääntyä talvella. Vastaavasti ne voivat unihäiriöitä lukuun ottamatta vähentyä entisestään kesäaikaan.